Koulutukset

Ammattikorkeakoulussa voit opiskella monipuolisesti erilaisissa koulutuksissa. Tällä sivulla on kuvattu AMK-tutkintoon johtavat koulutukset. Tutustu sinua kiinnostaviin koulutusaloihin ja tutkintoihin. Löydät lisätietoa jatko-opintomahdollisuuksista tutkinnon suorittamisen jälkeen Opiskelu-sivulta.

Katso, missä ammattikorkeakouluissa voit opiskella eri tutkintoja.

#ammattikorkeakouluun-kampanjassa opiskelijat esittelevät tutkintoja ja opiskelua @ammattikorkeakouluun Instagramissa.

Humanistinen ala ja kasvatusala

Minkälaista osaamista alan opiskelijat saavat opinnoistaan?

Humanistisen alan ja kasvatusalan ammattikorkeakouluopinnoissa korostuvat yleissivistys, sosiaaliset taidot ja ihmisten kohtaaminen. Ala keskittyy ihmiseen aktiivisena toimijana, ja alalle valmistuvat osaavat kohdata ja käsitellä työssään erilaisia kanssakäymistilanteita. Teknologinen kehitys ja robotiikka muuttavat työelämää ja ammatteja. Ihmisten kohtaamisen tarve ei kuitenkaan katoa. Päinvastoin, ihmistenvälisen kommunikaation ja kasvatuksen ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessakin.

Minkälaisissa tehtävissä alalle valmistuvat työskentelevät?

Humanistiselta alalta ja kasvatusalalta suoritettu ammattikorkeakoulututkinto antaa valmiudet monenlaisiin ihmissuhdetyön, ohjauksen, kasvatuksen, monikulttuurisuuden ja kommunikoinnin asiantuntija-, koulutus-, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Alan työtehtäviä on tarjolla esimerkiksi kunnissa, oppilaitoksissa, valtiollisissa virastoissa ja laitoksissa, yrityksissä, järjestöissä, säätiöissä sekä seurakunnissa. Työura alkaa usein käytännöllisissä vuorovaikutuksen tuen, toiminnan organisoinnin, ohjauksen tai tulkkauksen tehtävissä, joista kokemuksen karttuessa edetään erilaisiin suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtäviin.

Lisätietoa humanistisen alan ja kasvatusalan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Tulkki (AMK)

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Tulkkauksen koulutuksesta valmistuu tulkkeja, jotka ovat tulkkauksen, kääntämisen ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen asiantuntijoita. Opiskelija voi suuntautua itseään kiinnostavaan erikoistumisalaan valitsemalla tähän liittyviä opintokokonaisuuksia ja sisältöjä opinnoissaan. Viittomakielen ja tulkkauksen opiskelija voi suuntautua kuurojen, kuuroutuneiden tai puhevammaisten palvelujen tuottamiseen. Puhuttujen kielten asioimistulkkikoulutuksessa keskitytään suomalaisen lainsäädännön mukaisten viranomaistilanteiden tulkkaukseen suomen kielen ja Suomessa harvinaisten puhuttujen kielten välillä. Tulkkauksen koulutuksen eri suuntautumislinjat on kuvattu alempana.

Tulkkauspalvelu perustuu lakeihin, jotka takaavat kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille sekä maahanmuuttajille oikeuden tulkkaukseen. Tulkkauspalvelut mahdollistavat osaltaan asiakkaiden kielellisten oikeuksien ja kielellisen saavutettavuuden toteutumisen sekä tasavertaisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan.

Tulkkausta tarvitaan kaikilla ihmiselämän alueilla: työssä, yksityiselämän sosiaalisissa tilanteissa, opinnoissa, asioimistilanteissa, perhejuhlissa ja vapaa-ajanvietossa, harrastuksissa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Asioimistulkkien pääasialliset toimintaympäristöt ovat kasvatus- ja opetusala, sosiaaliala, terveysala, maahanmuuttotilanteet sekä poliisi- ja oikeusala.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Tulkkauksen koulutuksessa opiskelija oppii analysoimaan laajasti omaa ammatillista osaamistaan ja omaksuu halun kehittyä työssään. Arvojen ja etiikan pohdinta on aina osa opiskeltavien ilmiöiden tarkastelua.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Tulkkauksen koulutus tarjoaa työllistymismahdollisuuksia yhteiskunnan eri aloilla, palveluissa ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä.

Koulutuksen aikana rakentuneesta profiilista ja valituista painotuksista riippuen tutkinnon suorittanut voi toimia esimerkiksi tulkkina eri asiakasryhmille, yrittäjänä, asiantuntijana, koordinaattorina tai kommunikaation ohjaus-, neuvonta ja valmennustehtävissä eri-ikäisille puhevammaisille asiakkaille ja eri tahoille.

Tulkin tutkinnon suorittaneen mahdollisia työantajia voivat olla esim. yritykset, viranomaiset, kunnat, tulkkivälitys, työ- ja toimintakeskukset, asumisyksiköt, kuntoutuslaitokset, sairaanhoitopiirit, päiväkodit ja koulut sekä erilaiset yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt (mm. potilasyhdistykset ja asiakasjärjestöt). Tulkki voi työskennellä myös erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Yrittäjyysopinnoissa annetaan tutkinnon suorittaville välineitä oman osaamisensa tunnistamiseen, tuotteistamiseen ja itsensä työllistämiseen.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa tulkkauksen koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Koulutuksen suuntautumislinjat

Tulkki (AMK), asioimistulkkaus
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Asioimistulkin ammattikorkeakoulututkinnon kielinä ovat suomi ja Suomessa harvinaisemmin puhutut kielet. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi arabia, persia, somali, kiina (mandariini) ja kurdi (sorani). Koulutuksen työkielet vaihtelevat vuosittain työelämän tarpeiden mukaan. Koulutukseen hakevan on osattava suomen kielen lisäksi yhtä koulutuksen muista kielistä. Kumpaakin kieltä tulee osata niin hyvin, että pystyy käyttämään niitä myös tulkkauksen kohdekielinä (vähintään yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaisen sovelluksen taitotaso B2). Kielitaito testataan valintakokeessa. Koulutukseen hakevalla ei tarvitse olla tulkkauksen osaamista tai kokemusta.

Koulutus keskittyy asioimistulkin tyypillisimpiin toimintaympäristöihin. Näitä ovat kasvatus- ja opetusala, sosiaaliala, terveysala, maahanmuuttohallinto sekä poliisi- ja oikeusala. Koulutuksessa keskeisiä sisältöjä ovat tulkkaus ja kääntäminen, tulkin ammatillinen työnkuva ja ammattietiikka, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen sekä työkielten ja -kulttuurien ja suomalaisen yhteiskunnan palvelurakenteen opinnot. Opiskelija voi opintojensa aikana suuntautua myös oman kielen opetukseen ja ohjaukseen. Opintoihin sisältyy harjoittelua työelämässä oman alan tehtävissä ja opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opiskelu toteutetaan monimuotokoulutuksena, jossa yhdistellään lähiopetusta, etäopetusta sekä itsenäistä opiskelua.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky
Tulkki (AMK), Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa opiskelija omaksuu vahvan viittomakielen kielitaidon ja monipuolisen taidon kommunikoida. Valmistunut tulkki voi erikoistumisensa perusteella toimia kuulovammaisten, puhevammaisten, kuuroutuneiden tai kuurosokeiden tulkkina, kirjoitustulkkina, kommunikaatio-ohjaajana, järjestötyössä tai hanketyössä. Koulutukseen voi hakeutua ilman viittomakielen tai puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien osaamista.

Opintojensa ensimmäisten kahden vuoden aikana opiskelija saa vahvan pohjan viittomakielialalle sekä laajan tuntemuksen erilaisista kommunikaatiomenetelmistä ja asiakasryhmistä. Tämän jälkeen opiskelija voi suuntautua opinnoissaan soveltuvuutensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Opintoihin sisältyy harjoittelua työelämässä oman alan tehtävissä, ja opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opinnot järjestetään päivätoteutuksena.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky
Tulkki (AMK), Viittomakielen tulkkaus
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Koulutuksesta valmistuu viittomakielen, tulkkauksen ja kääntämisen asiantuntijoita, jotka voivat toimia tulkkina eri-ikäisille kuuroille, viittomakieltä käyttäville asiakkaille. Syventävät opinnot ja vapaasti valittavat opinnot tarjoavat mahdollisuuden pätevöityä tulkiksi myös muille asiakasryhmille, kuten huonokuuloisille, kuuroutuneille ja kuurosokeille asiakkaille, sekä muihin asiantuntijatehtäviin. Koulutus antaa valmiuksia hyödyntää teknologiaa osana kielenkäyttöä ja vuorovaikutusta. Koulutukseen voi hakeutua ilman viittomakielen aiempaa osaamista tai viittomakielen opintoja. Opintoihin sisältyy harjoittelua työelämässä, työskentelyä työelämähankkeissa sekä opintoja kansainvälisissä ja monikulttuurisissa ympäristöissä. Opinnot järjestetään päivätoteutuksena.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky
Tulkki (AMK), Puhevammaisten tulkkaus ja kommunikaatio-ohjaus
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Koulutuksesta valmistunut tulkki voi toimia tulkkina eri-ikäisille puhevammaisille asiakkaille sekä kommunikaation ohjaus-, neuvonta- ja valmennustehtävissä (AAC-ohjaaja). Koulutus tarjoaa vahvat pedagogiset ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot sekä edellytykset näiden taitojen hyödyntämiseen työelämässä. Koulutukseen voi hakeutua ilman viittomakielen tai puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien osaamista. Opintoihin sisältyy harjoittelua työelämässä, työskentelyä työelämähankkeissa sekä opintoja kansainvälisissä ja monikulttuurisissa ympäristöissä. Opinnot järjestetään päivätoteutuksena.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Yhteisöpedagogitutkinnon suorittanut tuntee yksilön kasvuun, kehitykseen, osallisuuteen sekä hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja hahmottaa sosiaalisten ongelmien syntytekijät sekä näitä ehkäisevän työn sovellusmahdollisuudet erityisesti nuorten parissa tehtävässä työssä. Yhteisöpedagogikoulutus antaa valmiudet esimerkiksi seuraavan tyyppisiin tehtäviin:

  • nuorten parissa tehtävä työ erilaisissa toimintaympäristöissä
  • ammatillinen järjestötyö ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen
  • yhteisötyö sekä toimintamuotojen ja -menetelmien kehittäminen
  • moniammatillinen työ ja verkostomaisen toiminnan edistäminen

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Yhteisöpedagogitutkinnon voi suorittaa päivä- tai monimuoto-opintoina. Koulutuksessa käytettävät opetusmenetelmät ovat monipuolisia ja sisältävät lähiopetusta, verkko-opintoja, itsenäisiä tehtäviä sekä ryhmäharjoitteita. Opintoihin kuuluu runsaasti työelämälähtöisiä tehtäviä ja projekteja sekä harjoittelua. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Yhteisöpedagogitutkinnon suorittanut voi työllistyä esimerkiksi seuraavan kaltaisiin tehtäviin ja organisaatioihin:

  • kunnallinen nuorisotyö (esim. ohjaus, suunnittelu- ja johtotehtävät)
  • järjestöt (esim. koordinointi-, koulutus- ja projektitehtävät)
  • lastensuojelu (esim. sosiaalisen nuorisotyön tehtävät)
  • koulut (esim. koulunuorisotyö)
  • seurakunnat ja kristilliset järjestöt (kirkollisen nuorisotyön erikoistumisprofiili)
  • nuorten matalan kynnyksen palvelut ja työpajat
  • yrittäjä (esim. vapaa-ajanpalvelujen tuottaja)
  • erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö ja nuorisotiedotus
  • kansainvälinen ja monikulttuurinen nuoriso- ja järjestötyö
  • kehittämistehtävät erilaisissa työyhteisöissä
Yhteisöpedagogitutkinnossa on tarjolla neljä profiilia, joiden perusteella opiskelija voi suuntautua opinnoissaan:

Nuorisokasvatuksen profiili antaa valmiudet työskennellä asiantuntijatehtävissä esim. nuorisotyössä, nuorisopolitiikassa, vapaa-ajantoiminnassa sekä järjestötyössä. Näissä tehtävissä yhteisöpedagogi voi hyödyntää opintojensa aikana kertynyttä osaamista mm. nuorten hyvinvointiin, nuorisokasvatuksen menetelmiin, kohtaavaan työotteeseen sekä työyhteisöjen ja ammattialan kehittämiseen liittyen.

Järjestö- ja nuorisotyön profiili antaa valmiudet työskennellä laajasti hyvin moninaisissa tehtävissä ihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä yhteisöihin kuulumiseen liittyen. Profiilin mukaiset opinnot tarjoavat mahdollisuuden painottaa nuoruuden ja nuorisotyön tai järjestöissä tarvittavan asiantuntemuksen teemoja.

Kirkon nuorisotyön profiili sisältää Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyönohjaajan kelpoisuuden edellyttämät 90 opintopisteen laajuiset teologiset ja kirkolliset opinnot. Opinnoista huomattava osa toteutetaan yhteistyössä seurakuntien ja kristillisten järjestöjen kanssa.

Työyhteisöjen kehittäjän profiili on suunnattu työyhteisöjen ohjaus-, koulutus-, organisointi-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä toimiville tai niihin aikoville. Profiilin mukaiset opinnot tarjoavat osaamista työhyvinvoinnista, työsuhdeasioista, HR-prosesseista ja vuorovaikutustaidoista.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa yhteisöpedagogin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Kulttuuriala

Minkälaista osaamista alan opiskelijat saavat opinnoistaan?

Kulttuurialan koulutuksissa opiskelijalle kehittyy vahva taidollinen tai taiteellinen osaaminen valitulla erikoistumisalalla. Tämä edellyttää opiskelijalta alan tradition ja menetelmien tuntemusta sekä kykyä analysoida omaa toimintaansa osana erikoistumisalaa ja yhteiskuntaa. Kulttuurialan koulutus kytkeytyy vahvasti työelämäkontakteihin, joiden avulla opiskelija oppii toimimaan vuorovaikutuksessa, kehittämään omaa luovaa ajatteluaan ja viemään osaamistaan uusiin toimintaympäristöihin. Opiskelu on usein projektimuotoista ja nojaa vahvasti opiskelijan omaan työpanokseen. Opintojensa aikana opiskelija oppii hyödyntämään omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan itsensä työllistämiseksi.

Minkälaisissa tehtävissä alalle valmistuvat työskentelevät?

Kulttuurialan toimintakenttä ei ole staattinen, ja alan osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Alan koulutuksista valmistuneet työllistyvät monenlaisiin tehtäviin. Osa työllistyy perinteiseen palkkatyöhön, mutta usein kulttuurialalle valmistuneet työllistävät itsensä yrittäjinä. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneilla on vahva osaamispohja uusien avausten tekemiseen. Uudet työtehtävät syntyvät yleensä alalle työllistyvien oman toimeliaisuuden pohjalta – usein myös perinteisen kulttuurialan ulkopuolelle.

Lisätietoa kulttuurialan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Artenomikoulutuksesta valmistuu tuotteiden, palvelujen ja rakennetun ympäristön älykkään ja kestävän muotoilun asiantuntijoita. Artenomin keskeistä osaamista ovat suunnittelu- ja valmistusprosessien hallinta sekä tuotekehitys ja tuotanto-osaaminen.

Opinnoissa voi suuntautua vaatetus-, jalkine- tai lasi- ja keramiikkamuotoiluun. Muotoiluun suuntautuneiden artenomien erityisosaamista ovat muotoilun menetelmien, esimerkiksi muotoiluajattelun ja -prosessin, Design Thinkingin ja Business Designin hyödyntäminen ongelmanratkaisussa.

Opinnoissa voi suuntautua myös restaurointiin, jossa keskeistä osaamista ovat kulttuurihistoriallisten tutkimusmenetelmien soveltaminen sekä dokumentointi- ja kartoitusmenetelmät. Restaurointiin suuntautunut artenomi osaa työssään hyödyntää erilaisia tekniikoita, joilla säilyttää ja huoltaa sekä rakennusinteriöörejä että esineistöä.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opiskelussa syvennetään sekä kädentaitoja että teoreettista osaamista. Opetuksen perustana on jatkuva työelämän kehittymisen seuraaminen. Erilaisten projektien ja harjoittelujen kautta opiskelijat pääsevät jo opintojen aikana tekemään yhteistyötä erilaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa. Opintoihin kuuluu myös yrittäjyyteen valmentavia opintoja.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Artenomi työskentelee tyypillisesti luovilla aloilla, esim. muotoilun ja restauroinnin parissa. Lisäksi artenomi voi työskennellä mm. museoissa sekä erilaisissa hallinnon ja koulutuksen tehtävissä. Artenomikoulutus antaa valmiudet monenlaisiin tehtäviin. Artenomi voi työskennellä suunnittelu-, asiantuntija- ja esimiestehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä.

Lisätietoa artenomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Konservaattorikoulutuksesta valmistunut on kulttuuriperinnön suojelun ja säilyttämisen asiantuntija. Kädentaitojen lisäksi koulutus tarjoaa laajan teoreettisen ja teknisen osaamisen konservoinnista sekä hyvät ongelmanratkaisutaidot. Konservaattoriopinnoissa perehdytään materiaalien ominaisuuksiin ja niiden käyttäytymiseen sen mukaan, mihin opiskelija haluaa omaa osaamistaan suunnata.

Opinnoissa on useita eri suuntautumislinjoja:

Historiallisten interiöörien konservoinnin opinnoissa keskitytään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten sisätilojen säilyttämiseen ja hoitoon.

Paperikonservoinnin opinnoissa työkohteena ovat dokumentti- ja taide-esineistöt eli painotuotteet, kirjat, paperipohjaiset taideteokset, valokuvat ja paperista tehdyt esineet.

Esinekonservoinnin opintojen työkenttä sisältää niin arkeologisia löytöjä kuin vanhoja ajoneuvojakin. Tämän lisäksi esinekonservaattorit perehtyvät kokoelmien inventointiin, riski- ja kuntokartoituksiin sekä kokoelmanhoitosuunnitelmien laatimiseen käytännön projektitöiden muodossa yhteistyössä museoiden kanssa.

Huonekalukonservoinnin opintoihin kuuluvat niin modernit huonekalut kuin 1700-luvun viilutetut ja intarsiakoristeiset lakatut huonekalut, kansanomaiset kukkamaalatut huonekalut sekä verhoillut huonekalut. Materiaalikirjo on laaja metalliheloista ja nahasta silkkiverhoiltuihin ja kiinalaisiin lakkatöihin.

Tekstiilikonservoinnin opinnoissa keskitytään vaatetuksen ja niihin liittyvien asusteiden, maalattujen ja kirjailtujen tekstiilien, kirkkotekstiilien ja etnografisten tekstiiliesineistön säilyttämiseen. Tekstiilikonservaattorin työssä yhdistyvät silmän ja käden koordinaatio sekä työn esteettinen lopputulos.

Maalaustaiteen konservoinnin opinnoissa opitaan sekä puulle että kankaalle maalattujen taideteosten ja myös kehysten konservointia.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Konservoinnissa keskeistä on erilaisten esineiden dokumentointi. Dokumentointiin kuuluvat materiaali- ja menetelmäanalyysit, analyyttinen valokuvaus, vauriokartoitukset sekä kulttuuri- ja taidehistoriallisten kontekstien selvittäminen. Jokaisesta konservointikohteesta tehdään konservointiraportti.

Opiskelun aikana tehdään runsaasti työelämäyhteistyötä ja -projekteja. Opiskelun loppuvaiheessa opiskelijat tekevät opinnäytetyön. Opinnäytetyön käytännön osuus on yleensä jonkin esineen konservointi. Teoriaosuus taas sisältää konservointisuunnitelman, dokumentoinnin, tutkimustulokset ja historiallisen osuuden.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Konservaattori työskentelee asiantuntijana maailman ja kansallista kulttuuriperintöä säilyttävissä työtehtävissä mm. museoissa, arkistoissa, kirjastoissa, säätiöissä, yliopistoissa ja erilaisissa projekteissa. Koulutus antaa valmiudet toimia myös itsenäisenä konservointialan yrittäjänä.

Konservaattorin työ on itsenäistä sekä pitkäjänteisyyttä, tarkkuutta ja huolellisuutta vaativaa. Työssä toimitaan usein tiimeissä, joten työskentelyssä tarvitaan yhteistyötaitoja ja joustavuutta.

Lisätietoa konservaattorin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Kulttuurituottaja työskentelee kulttuurin parissa ja luovilla aloilla. Kulttuurituottajakoulutuksesta valmistunut hallitsee projektimaisen työskentelyn ja taloudellisen ajattelun sekä osaa ideoida, suunnitella, toteuttaa, tuottaa ja markkinoida tapahtumia. Kulttuurituottajaopinnoissa voi suuntautua esimerkiksi liiketoimintaan, digitaalisiin tuotantoihin tai monialaisiin tapahtumatuotantoihin.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Kulttuurituotannon opiskelijat pääsevät mukaan työelämän projekteihin opintojen alusta lähtien. Työelämäyhteistyö, hanketoiminta ja harjoittelut tarjoavat opiskelijoille monia mahdollisuuksia saada kokemuksia erilaisista kulttuurialan tehtävistä.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Kulttuurituottajat työllistyvät hyvin, sillä monipuolinen koulutus antaa edellytykset toimia monenlaisissa tehtävissä. Kulttuurituottaja voi toimia esim. kulttuuri-, festivaali- ja tapahtumatuottajana, projektipäällikkönä, tuotantotiimin vetäjänä, kulttuurisihteerinä ja -johtajana, toiminnanjohtajana, järjestötyöntekijänä, suunnittelijana, tuotantoassistenttina, managerina, luovan alan yrittäjänä tai freelance-tuottajana.

Lisätietoa kulttuurituottajan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi
-palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Kuvataiteilijakoulutus antaa valmiudet toimia kuvataitelijan ammatissa. Kuvataiteilija tarvitsee ammattinsa harjoittamisessa ja työnsä kehittämisessä monipuolista tiedollista ja taidollista osaamista. Koulutuksessa keskitytään nykytaiteeseen ja opitaan monipuolisesti sekä perinteisiä että uusia taiteen tekemisen menetelmiä. Kuvataiteilija havainnoi ympäristöään ja saattaa sen näkyväksi. Kuvataiteilijatutkinnon suorittaneella on valmiudet soveltaa kuvataiteen tekniikoita ja välineitä sekä kehittää teknistä, ilmaisullista ja teoreettista osaamistaan. Koulutuksen tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija osaa toimia ammatillisesti taiteen kentällä ja esittää julkisesti työnsä tuloksia.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Kuvataiteen opiskelu on käytännönläheistä: työpajatyöskentelyä, taiteellisia projekteja ja ammattialan käytänteiden harjoittelua. Taiteen tekeminen, oman ilmaisun kehittäminen ja ammattitaiteilijaksi kasvaminen ovat opinnoissa keskeisiä. Käytännön työskentelyn rinnalla opitaan kriittistä ajattelua teoriaopinnoissa. Kuvataiteen opinnot ovat joustavia ja mahdollistavat erilaisia oppimispolkuja. Nykytaiteen metodit ja teknologia antavat lukuisia toteutus- ja sovellusmahdollisuuksia, joista opiskelija voi valita sopivimman ilmaisutavan.

Taidetta tehdään erilaisissa oppimisympäristöissä, mikä vahvistaa ammatillista kehittymistä ja visuaalisen alan asiantuntijuutta. Kuvataiteen koulutuksessa korostetaan opintojen alusta lähtien ammatillisen toiminnan ja työelämävalmiuksien kehittämistä. Ammattikorkeakouluopintojen vahvuutena on käytännönläheinen oppiminen. Yhteydet taidemaailmaan korostuvat opintojen edetessä. Verkostot vahvistuvat, ja valmiudet päästä omalle taiteilijan uralle tutkinnon suorittamisen jälkeen paranevat.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Kuvataiteilijan työnkuva on moninainen. Ammatin ytimen muodostavat teosten ideointi, suunnittelu, toteutus, esittäminen sekä vuorovaikutus taiteen vastaanottajien kanssa. Tähän sisältyvät yksin ja yhdessä muiden taiteilijoiden ja tahojen kanssa suoritettavat hankkeet. Kuvataiteilija käy vuoropuhelua taiteen keinoin.

Taiteilija voi työllistyä myös taiteen opetus- ja suunnittelutyöhön perusopetuksen parissa, kansanopistoissa tai ammattiopetuksessa. Tutkinnon suorittanut voi toimia itsenäisenä kuvataiteilijana ja alan asiantuntijana tehtävänimikkeenään mm. kuvataiteilija, kuvanveistäjä, taidegraafikko, taidemaalari, mediataiteilija, valokuvaaja, korutaiteilija ja esitystaiteilija.

Lisätietoa kuvataiteilijan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Medianomi on media- ja viestintäalan ammattilainen. Osaamista media- ja viestintä-alalta voi opintojen aikana hankkia journalismin, visuaalisen suunnittelun, elokuvien sekä tv- ja radio-ohjelmien tuottamisen, viestinnän, pelituotannon sekä verkkosisällön tuottamisen eri erikoistumisalueilla. Medianomitutkinto on laaja, ja se tarjoaa erilaisia syventäviä opintomahdollisuuksia eri ammattikorkeakouluissa.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opetus on käytännönläheistä ja projektinomaiseen työskentelyyn painottuvaa. Opintoihin kuuluu harjoittelujaksoja media- ja viestintäalan yrityksissä tai organisaatioissa, joiden avulla opiskelija verkostoituu alan toimijoiden kanssa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Digitalisaatio, suomalaisen pelialan menestyminen, 3D-, VR/AR/XR-virtuaalimaailmojen luominen, viestinnän monipuolistuminen sekä tv-sarjojen suosion lisääntyminen ovat tuoneet media- ja viestintäalalle mahdollisuuksia monipuoliseen työllistymiseen.

Medianomi voi työskennellä esim. toimittajan, tiedottajan, graafikon, art directorin, copywriterin, kuvaajan, ohjaajan, tuottajan, mediasuunnittelijan, valokuvaajan, animaattorin, pelisuunnittelijan, front end developerin tai web-suunnittelijan työtehtävissä.

Journalismin opintosuunnasta valmistunut medianomi voi työskennellä journalistina esim. sanoma- tai aikakauslehtimediassa, radiossa, televisiossa tai verkkomediassa. Journalismiin suuntautuneet medianomit työllistyvät valtakunnallisiin lehtiin, maakunta- ja paikallislehtiin, sähköiseen mediaan (esim. YLEen), mainos- ja viestintätoimistoihin, yritysten viestintäosastoille, järjestöihin tai yrittäjäksi. Koulutus antaa valmiudet myös viestintäalan asiantuntijatehtäviin, esim. tiedottajan, copywriterin tai projektipäällikön työhön. Medianomi voi suuntautua myös mainontaan ja mainonnan suunnitteluun.

Visuaalisen suunnittelun opintosuunnasta valmistunut medianomi voi työskennellä monenlaisissa visuaalisen viestinnän tehtävissä. Koulutus antaa mahdollisuuden työhön mainos- ja viestintätoimistoissa, yritysten viestintäosastoilla tai pelialan yrityksissä. Tehtävänimikkeitä voivat olla esimeriksi graafinen suunnittelija, graafikko, AD (Art Director), web-suunnittelija, UI/UX-suunnittelija, visuaalinen suunnittelija, peligraafikko, animaattori, videosisällön tuottaja tai valokuvaaja.

3D-visualisoinnista valmistunut medianomi voi työskennellä esimerkiksi 3D- tai 2D-peligraafikkona, hahmosuunnittelijana, hahmoanimaattorina, VR/AR/XR-artistina, VFX-artistina, 3D-mainosgraafikkona, arkkitehtuurin visualisoijana tai tuotevisualisoijana.

Elokuvan opintosuunnasta valmistunut medianomi voi työskennellä audiovisuaalisella alalla esimerkiksi elokuvatuotantoyhtiöissä, televisiotuotannoissa sekä yritys- ja markkinointiviestinnän tehtävissä. Työrooleina voivat olla käsikirjoittaminen, kuvaaminen, leikkaaminen, äänisuunnittelu, ohjaaminen, tuotannolliset tehtävät tai muu sisällöntuotanto ja konseptointi.

Lisätietoa medianomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Muotoilijan koulutuksesta valmistuneet ovat luovan ongelmanratkaisun ja ajattelun sekä ympäristön kulttuurisen sekä kriittisen ymmärtämisen asiantuntijoita. Muotoilija kehittää ympäristöä tuotteiden, palveluiden ja systeemien (innovaatioiden) suunnittelulla. Muotoilijakoulutuksesta valmistunut osaa erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa hyödyntää uusia teknologioita, muotoiluosaamista ja esteettistä kokonaishallintaa. Muotoilijan erityisosaamiseen kuuluvat muotoilullinen ja yrittäjämäinen näkökulma ongelmanratkaisuun ja ymmärrys hyvästä muotoilusta.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opetuksessa keskitytään visuaalisuuden, luovuuden, vuorovaikutuksen sekä teknisen ja taidollisen osaamisen syventämiseen.  Koulutuksessa opitaan erilaisten projektien kautta hakemaan ratkaisuja yksilön elämäntapojen ja yhteiskunnan muutoksiin. Muotoilija suunnittelee yhdessä asiantuntijoiden kanssa uusia käyttäjälähtöisiä ja kestävän kehityksen mukaisia tuotteita ja palveluita. Uusia innovaatioita kehitetään yhteistyössä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa (palvelumuotoilu, vuorovaikutusmuotoilu, terveysmuotoilu, kaupunkimuotoilu jne.).

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Koulutuksesta valmistunut voi työskennellä suunnittelu-, asiantuntija- ja esimiestehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä.  Muotoilijat työllistyvät yrityksiin eri toimialoille, muotoilu- ja suunnittelutoimistoihin sekä julkisten toimijoiden suunnitteluyksiköhin. Tutkinto mahdollistaa työskentelyn myös tutkimuksen, koulutuksen, hallinnon tai innovaatiotoiminnan alueilla muotoilun asiantuntijana. Muotoilija etenee usein konkreettisista suunnittelutehtävistä muotoilutoimistossa tai yrityksen / julkisen toimijan tuotekehitys- tai innovaatio-osastolla projektinhallinnan ja asiantuntijatehtävien kautta esimies- ja johtamistehtäviin. Muotoilijatutkinto antaa hyvät valmiudet yrittäjämäiseen toimintaan esim. muotoilukonsulttina.

Muotoilualan työllistymistilanne on Suomessa hyvä. Työelämässä kysyntää on esimerkiksi palvelumuotoilun ja käyttäjäkokemuksen muotoilun tehtäville, ja osaamista tarvitaan myös muilla muotoilun osa-alueilla. Muotoilussa työllistyminen tapahtuu yleisimmin työnäytekansion (portfolion) perusteella, jonka avulla voi osoittaa erityisosaamisensa.

Lisätietoa muotoilijan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Musiikkipedagogikoulutuksesta valmistunut omaa monipuoliset musiikkialan tiedot ja taidot. Koulutuksen tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija osaa soveltaa monipuolisesti osaamistaan, jota on hankkinut opiskelemalla instrumenttiopintoja, yhteismusisointia, musiikin hahmottamis- ja johtamisaineita sekä luovuutta.

Tutkintoon sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, jotka kehittävät opiskelijan taitoja opettajana ja antavat opettajan pätevyyden. Opinnoissa tutustutaan myös konkreettisesti musiikkialan yrittäjyyteen ja saadaan valmiuksia oman osaamisen tuotteistamiseen ja myymiseen.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opinnoissa työelämä on vahvasti läsnä käytännönläheisten intensiivikurssien, projektien ja produktioiden myötä. Musiikkipedagogien harjoittelu on pääosin opetusharjoittelua, joka suoritetaan esimerkiksi musiikkialan oppilaitoksissa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Musiikkipedagogitutkinto antaa pätevyyden toimia erilaisissa opetus- ja ohjaustehtävissä. Musiikkipedagogeja toimii instrumentti- tai musiikin hahmotusaineiden opettajina, varhaisiän musiikinopettijana sekä kuoron- ja orkesterinjohtajina musiikkioppilaitoksissa (musiikkikoulut ja -opistot sekä konservatoriot), vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (esim. kansalais- ja työväenopistot) tai erilaisten yhteisöjen palveluksessa. Musiikkipedagogi voi toimia myös yrittäjänä. Musiikkipedagogin ammattitaitoa tarvitaan myös ohjaajana, opettajana ja asiantuntijana erilaisia kursseja tai koulutusta tarjoavissa yrityksissä. Moni musiikkipedagogi hyödyntää taitojaan muusikon työtehtävissä säestäjänä, orkesterissa tai keikkailevana muusikkona.

Lisätietoa musiikkipedagogin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Muusikkokoulutuksesta valmistuneet osaavat kehittää omia ja toteuttaa muiden taiteellisia näkemyksiä.  Koulutus antaa valmiudet toimia erilaisissa työyhteisöissä ammattimaisesti ja luovasti sekä hyödyntää uusinta teknologiaa oman taiteellisen ilmaisun tukena ja kehittämisessä.  Muusikon työssä keskeistä on verkostoituminen, alan kotimaiseen ja ulkomaiseen toimijakenttään perehtyminen sekä työelämäyhteyksien laajentaminen. Muusikko toimii asiantuntijana erilaisissa musiikki- ja teatterialan toimintaympäristöissä ja tarvitsee työssään hyviä esiintymis-, projektinhallinta- ja vuorovaikutustaitoja.

Muusikon opinnot valmistavat hakemaan ja jäsentelemään tietoa kriittisesti sekä analysoimaan ja arvioimaan omaa ja toisten työskentelyä. Koulutuksessa opitaan tuottamaan ja tulkitsemaan nuottikuvaa sekä muuta musiikillista graafista ja kirjallista ilmaisua. Opinnot valmistavat ymmärtämään ja tuottamaan kehollisen ilmaisun tapoja ja erityispiirteitä. Opiskelija oppii myös hahmottamaan musiikin ja/ tai teatterin kehityslinjoja ja ymmärtää yrittäjämäisen asenteen merkityksen työelämässä. Tämän lisäksi opinnoista saadaan osaamista musiikki- ja teatterialan toiminnasta, tekijänoikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja käytännöistä sekä musiikki- ja teatterialan vallitsevista sopimus- ja raportointimenettelyistä. Opintojen aikana opiskelija saa monipuolista kokemusta julkisista esiintymisistä, työnhaun erityispiirteistä ja näihin liittyvistä velvollisuuksista ja käytännöistä. Koulutus valmistaa tasokkaaseen luovan musiikin ja teatterin tekemiseen, keholliseen ilmaisuun ja taiteilijuuteen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Muusikkokoulutuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä, kuten käänteistä opetusta ja oppimista, mestari-kisälli-oppimista yksilöopetustilanteissa, pienryhmäopetusta, aktivoivia luentoja, verkostomaisia työtapoja, itsenäistä työskentelyä ja ohjattua tiedonhankintaa. Opiskelija ottaa itse vastuuta oppimisestaan, ja osaamisen itse- ja vertaisarvioinnilla on merkittävä osuus oppimisprosesseissa.

Muusikkokoulutuksessa korostetaan ammatillisen toiminnan ja työelämävalmiuksien kehittämistä. Ammattikorkeakouluopintojen vahvuutena on käytännönläheinen oppiminen. Yhteydet alan toimijoihin korostuvat opintojen edetessä. Verkostoituminen vahvistaa valmiuksia päästä taiteilijan uralle tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Ammattimaisesti tuotetut ja toteutetut kotimaiset ja kansainväliset mestarikurssit sekä työelämäproduktiot lisäävät ymmärrystä alan erityispiirteistä ja luovat kontakteja eri toimijoihin. Produktioita tehdään erilaisissa oppimisympäristöissä, mikä vahvistaa ammatillista kehittymistä ja monikärkisen alan asiantuntijuutta.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät

Muusikot työskentelevät monipuolisissa musiikkiteollisuuden ja/tai teatterialan tehtävissä mm. muusikkoina, näyttelijöinä ja/tai ensemblen ja yhtyeen jäseninä, tanssijoina, säveltäjinä, sanoittajina, musiikkituottajina, taiteellisina tuottajina, kuoron- ja orkesterin johtajina, miksaajina ja monipuolisina musiikki- ja musiikkiteatterialan asiantuntijoina. Opintojen aikaisilla sivuainevalinnoilla voi lisätä osaamistaan mm. markkinoinnissa ja yrittäjyydessä.

Lisätietoa muusikon koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Tanssinopettakoulutus tarjoaa opiskelijalle hyvät tanssitekniset ja ilmaisulliset taidot sekä monipuoliset pedagogiset valmiudet toimia opetustehtävissä. Koulutuksessa yhdistyvät käytännönläheisyys, yhteistyö ja kansainvälisyys. Tutkintoon sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, jotka kehittävät opiskelijan taitoja opettajana ja antavat opettajan pätevyyden.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Koulutuksen pääsisältö koostuu tanssin tietojen ja taitojen sekä pedagogiikan opiskelusta. Pedagogisissa opinnoissa ja niihin liittyvässä harjoittelussa perehdytään tanssin eri osa-alueiden opettamiseen. Opinnoissa työelämä on vahvasti läsnä käytännönläheisten projektien ja produktioiden myötä. Opintoihin sisältyvä harjoittelu on pääosin opetusharjoittelua.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Tanssinopettaja voi toimia opettajana mm. ammatillisella toisella asteella, taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä tai freelancerina. Koulutus tarjoaa myös hyvät valmiudet yrittäjänä toimimiseen.

Lisätietoa tanssinopettajan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutus tarjoaa opiskelijalle monipuoliset esittävän taiteen tiedot ja taidot sekä kyvyn soveltaa osaamistaan. Teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutuksesta valmistunut on sekä pedagogi että taiteilija. Koulutuksessa erikoistutaan joko teatterin tai sirkukseen. Opinnoissa yhdistyvät käytännönläheisyys, yhteistyö ja kansainvälisyys. Tutkintoon sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, jotka kehittävät opiskelijan taitoja opettajana ja antavat opettajan pätevyyden.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Koulutuksen pääsisältö koostuu teatterin tai sirkuksen tietojen ja taitojen sekä pedagogiikan opiskelusta. Opinnoissa työelämä on vahvasti läsnä käytännönläheisten projektien ja produktioiden myötä. Pedagogisissa opinnoissa ja niihin liittyvässä harjoittelussa perehdytään teatterin tai sirkuksen eri osa-alueiden opettamiseen.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Koulutus valmistaa monipuoliseksi teatterin ja sirkuksen asiantuntijaksi, jolla on taidot ja tiedot toimia oman alansa tehtävissä pedagogina ja taiteilijana. Koulutuksesta valmistunut voi työllistyä ohjaajaksi, opettajaksi, esiintyjäksi, freelancer-taiteilijaksi, ohjelmantuotantotehtäviin, omaan yritykseen tai soveltavaan teatteriin ja sirkukseen.

Lisätietoa teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Vestonomikoulutuksesta valmistuneella on monipuoliset vaatetustekniset, liiketaloudelliset ja visuaaliset taidot. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi vaatteen mitoitusosaamiseen, vaatteen kaupalliseen puoleen, kansainvälisen tilaustoimitusketjun hallintaan, osto-osaamiseen, visuaaliseen markkinointiin tai mallistosuunnitteluun.

Koulutuksesta valmistunut tuntee tuote- ja asiakasryhmät, materiaalien hallinnan, viimeistykset ja testaukset sekä vaatteiden suunnitteluun, valmistuttamiseen ja maahantuontiin liittyvät prosessit ja standardit. Vestonomin osaamista ovat myös tuotannossa toteutettavien vaatteiden tekninen suunnittelu, laadunhallinta sekä tuotteiden ohjeistus-, mitoitus - ja sarjontaosaaminen. Vestonomi osaa huomioida vaatetusalan vastuullisuuden, kestävän kehityksen ja kiertotalouden. Vestonomi seuraa vaatetusalan kehitystä ja osaa ottaa huomioon e-toiminnat ja -sovellutukset sekä virtuaalitodellisuuden vaatetusalalla.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opetuksessa hyödynnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa,ja opintoja suoritetaan esimerkiksi erilaisissa projekteissa. Vaatetusala automatisoituu digitalisaation myötä, ja tekoälyllä on tulevaisuudessa merkittävä rooli tuote- ja laadunhallintaprosesseissa, mikä näkyy opetuksen sisällöissä. Opinnoissa tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Vestonomi toimii vaatetusalan asiantuntijana tai esimiehenä tuote- ja laadunhallinnan tehtävissä. Valmistunut voi työskennellä pienissä ja suurissa yrityksissä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Ammattinimikkeitä ovat esim. kaavakoordinaattori, mallimestari, tuotepäällikkö, tuotantopäällikkö, tuotejohtaja, tuotesihteeri, hankintapäällikkö, suunnittelija, valikoimakoordinaattori, suunnitteluassistentti, tuoteassistentti, maahantuoja, edustaja, myyntipäällikkö ja markkinointipäällikkö.

Lisätietoa vestonomin koulutuksesta löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Liiketalouden ja tietojenkäsittelyn ala

Tradenomi (AMK) koulutukset

Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Liiketalouden tradenomikoulutus tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen liiketoimintaosaamisen sekä vahvan osaamisperustan toimia yritysmaailmassa. Tutkinto sisältää opintoja kaikilta liiketoimintaosaamisen keskeisiltä osa-alueilta: yritystoiminnasta, markkinoinnista ja myynnistä, laskentatoimesta ja rahoituksesta, työyhteisön kehittämisestä ja esimiestyöstä, liike-elämän viestinnästä, logistiikasta sekä yritysjuridiikasta. Tradenomi on bisnesalan asiantuntija, jolla on laaja-alainen ammatillinen osaaminen, hyvät viestintätaidot ja monipuolinen kielitaito.

Opintojen aikana opiskelija oppii analysoimaan yritystoimintaa ja markkinoita sekä kehittämään uusia toimintatapoja. Lisäksi opintojen aikana harjoitellaan projekti- ja tiimityöskentelytaitoja sekä erilaisissa verkostoissa toimimista. Tärkeä osa opintoja on puolen vuoden harjoittelu yrityksessä tai muualla työelämässä. Opinnot valmentavat myös työskentelyyn kansainvälisessä kontekstissa.

Liiketalouden tutkinto-ohjelman lisäksi alalla voi suorittaa myyntityön, liiketoiminnan logistiikan, liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten tai liiketoiminnan data-analytiikan ja visualisoinnin tutkinto-ohjelman. Myyntityön koulutuksessa opiskelija voi valmentautua vaativiin myynnin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin eri toimialoille esim. teollisuuden, kaupan ja palvelujen aloilla. Liiketoiminnan logistiikan koulutuksessa opiskelija syventää liiketaloudellista osaamistaan logistiikan eri osa-alueilla: hankintatoiminnassa, kuljetus-, varastointi- ja logistiikkapalveluissa sekä informaatiologistiikassa. Liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten koulutus puolestaan tarjoaa opiskelijalle monipuolisen yhdistelmän kielten, liiketalouden, viestinnän ja assistenttityön osaamista. Liiketoiminnan data-analytiikan ja visualisoinnin koulutuksessa yhdistyvät liiketalouden, data-analytiikan ja visualisoinnin sekä viestinnän opinnot. Koulutuksessa opit kuinka liiketoimintaa ohjataan tiedon avulla.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opiskelu tapahtuu käytännönläheisesti yhteistyössä yritysten kanssa. Tekemällä oppiminen sekä osallistuminen yritysyhteistyöhankkeisiin kehittävät opiskelijan työelämävalmiuksia ja mahdollistavat verkostoitumisen yritysten sekä muiden työelämän organisaatioiden kanssa jo opintojen aikana. Opintoja toteutetaan monipuolisesti. Perinteisen lähiopetuksen lisäksi opiskellaan tiimeissä ja projekteissa sekä suoritetaan verkko-opintoja. Työelämässä jo oleville opiskelijoille on tarjolla joustavia monimuotototeutuksia. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Tutkinto antaa hyvät valmiudet työskennellä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin liiketoimintaympäristössä ja mahdollistaa työllistymisen sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Liiketalouden tradenomeja työskentelee paljon markkinoinnin, viestinnän, myynnin, talous- ja henkilöstöhallinnon, rahoitus- ja finanssialan, datan analysoinnin ja ICT-alan sekä kansainvälisen kaupan ja logistiikan tehtävissä. Sijoittumista työelämään voi suunnata jo opintojen aikana omien mielenkiinnon kohteiden, tavoitteiden ja unelmien mukaan. Työkokemusta hankittuaan liiketalouden tradenomilla on edellytykset toimia liiketoimintaosaamista vaativissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä tai itsenäisenä yrittäjänä.

Lisätietoa liiketalouden tradenomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomikoulutus tarjoaa opiskelijalle valmiudet toimia kirjaston asiakaspalvelutyössä. Tutkinnon suorittanut tuntee kirjastojen historialliset ja kulttuuriset vaiheet sekä niiden yhteiskunnallisen merkityksen ja osaa lisäksi käyttää työssään kirjastoverkkoa sekä keskeisiä kansallisia tietojärjestelmiä. Opinnoissa korostuvat teemoina asiakaspalvelu, palvelumuotoilu, kokoelmatyö, kirjallisuus, tiedon ja julkaisujen saattaminen asiakkaiden käyttöön sekä tiedonhaku.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Koulutuksessa yhdistyvät ammatillinen ja teoreettinen osaaminen. Ammatillista osaamista tukevat monipuoliset kieli- ja liiketalouden opinnot. Opinnoissa tehdään tiimityötä projekteissa ja työelämälähtöisissä toimeksiannoissa, ja opintoihin liittyy harjoittelu kirjastossa tai tietopalveluyksikössä. Opiskelu on pääasiassa lähiopetusta, mutta opintoihin sisältyy myös verkko-opintojaksoja.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinto antaa kirjastolain mukaisen kelpoisuuden erilaisiin yleisten kirjastojen tehtäviin. Valmistuneella on monipuoliset valmiudet toimia kaupunkien ja kuntien kirjastojen, ammattikorkeakoulujen kirjastojen sekä erilaisten tietopalveluyksiköiden työtehtävissä.

Tutkinnon suorittanut voi toimia esim. asiakaspalvelu-, sihteeri-, suunnittelu- tai johtotehtävissä. Kirjasto- ja tietopalveluorganisaatioissa on myös monia erityistehtäviä, kuten projekti- ja atk-suunnittelijan tehtäviä, joihin tutkinnon suorittanut voi työllistyä.

Lisätietoa kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomin koulutuksesta löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Tietojenkäsittelyn tradenomikoulutus tarjoaa opiskelijalle perustiedot koodauksesta, www-tuotannosta, tietoverkoista ja tietokannoista. Lisäksi tutkinto antaa hyvät perustiedot ja -taidot viestinnästä, projektimaisesta työskentelystä sekä liiketoimintaosaamisesta. Ammattikorkeakoulut tarjoavat tietojenkäsittelyn tradenomintutkinnon osalta erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja. Niihin voi tutustua ammattikorkeakoulujen verkkosivuilla.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Ammattikorkeakoulut tekevät läheistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, ja erilaiset työelämän projektit täydentävät oppimista. Perinteisen lähiopetuksen rinnalla koulutuksessa hyödynnetään verkko-opiskelua. Työelämässä jo oleville opiskelijoille on eri ammattikorkeakouluissa tarjolla joustavia monimuotototeutuksia.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Tietojenkäsittelyn tradenomitutkinnon suorittaneet työllistyvät monenlaisiin asiantuntija-, palvelu- ja esimiestehtäviin sekä yritysmaailmassa että julkisella sektorilla. Yleisimmin tehtävät liittyvät ohjelmointiin tai tietohallintoon, joita mobiilit digitalisoituvat palvelut ja asiakkaat tarvitsevat. Tämä tarkoittaa esim. erilaisten sovellusten ja digitaalisten palvelujen kehittämistä ja testausta sekä myynti-, asiakaspalvelu- ja johtotehtäviä. Ammattinimikkeitä voivat olla esim. sovellus-, ohjelmisto- tai pelisuunnittelija, web designer, tietoturva-asiantuntija, data-analyytikko, it-tukihenkilö tai projektipäällikkö.

Lisätietoa tietojenkäsittelyn tradenomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Turvallisuusalan tradenomikoulutuksessa opiskelija erikoistuu liiketalouden opintojen lisäksi turvallisuuteen ja riskienhallintaan. Opintojensa aikana opiskelija saa käsityksen siitä, mitä turvallisuus ja riskienhallinta merkitsevät yhteiskunnan, yrityksen ja yksilön tasolla. Koulutuksen täydentävien opintojen kautta opiskelija voi profiloitua yhteiskunnan turvallisuuteen, yritysten ja organisaatioiden turvallisuuteen tai riskienhallintaan. Turvallisuusalan keskeisenä tavoitteena on erilaisten rikosten, uhkien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Koulutus toteutetaan vuosittain sekä päiväopintoina että monimuoto-opintoina verkkopainotteisesti, mikä tuo opintoihin ajallista joustavuutta. Opintojen aikana on mahdollisuus tehdä monenlaisia projekteja ja kehittämistehtäviä ulkopuolisten kumppanien ja yritysten kanssa. Täydentävien opintojen lisäksi turvallisuuden ja riskienhallinnan osaamista syvennetään työharjoittelussa sekä opinnäytetyön kautta. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Turvallisuusalan tradenomitutkinnon suorittaneet työllistyvät valmistuttuaan yleisesti asiantuntijatehtäviin, tiiminjohtajiksi tai keskijohdon tehtäviin. Tämä tarkoittaa esim. turvallisuuden ja riskienhallinnan suunnittelu-, kehitys- ja asiantuntijatehtäviä yrityksissä tai konsulttina. Turvallisuusalan tradenomi voi työllistyä myös oppilaitoksiin tai yrityksiin turvallisuusalan kouluttajaksi tai esim. vakuutusyhtiöiden tai finanssisektorin asiantuntijatehtäviin, pelastuslaitoksen palotarkastajan tehtäviin tai muihin viranomaistehtäviin.

Lisätietoa turvallisuusalan tradenomin koulutuksesta löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Luonnonvara-ala

Minkälaista osaamista alan opiskelijat saavat opinnoistaan?  

Luonnonvara-alan koulutuksista valmistuu maa- ja metsätalouden, ympäristö-, viher- ja puutarha-alan, kestävän kehityksen ja biotalouden asiantuntijoita. Osaaminen perustuu biologisten prosessien ymmärtämiseen ja niiden hyödyntämiseen. Biologisten prosessien lisäksi opiskellaan yritystaloutta, tuotantotekniikkaa, tietoteknisiä ja viestintätaitoja, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä kansainvälisyyttä.

Minkälaisissa tehtävissä alalle valmistuvat työskentelevät?  

Luonnonvara-alan työtehtävät liittyvät luonnonvarojen kestävään käyttöön ja alan kehittämiseen. Alalle valmistuneet työllistyvät esim. yrittäjiksi, kaupan ja teollisuuden palvelukseen, hallinnon ja eri organisaatioiden asiantuntijoiksi, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, ammatillisiin oppilaitoksiin sekä rahoitus- ja vakuutussektorille.

Lisätietoa luonnonvara-alan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta. 
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?  

Maaseutuelinkeinojen koulutus tarjoaa opiskelijalle laajan maatalouden ja maaseutuelinkeinojen osaamisen. Opintojen aikana opiskellaan kestävän kasvituotannon, kotieläintuotannon, maatalousteknologian, maaseutuyrittäjyyden käytäntöjä sekä teoreettinen perusta ympäristönäkökulmat huomioiden. Opiskelija voi syventää omaa osaamistaan henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti esimerkiksi hevostaloudessa, maidontuotannossa, erikoiskasvien viljelyssä tai metsätaloudessa.  Agrologiopinnoissa opitaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, kansainvälisyyttä sekä maaseudun verkostoissa toimimista.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?  

Opiskelu on käytännönläheistä ja vastaa työelämän osaamistarpeisiin. Teoriaopetuksen rinnalla oppimista tapahtuu paljon käytännön oppimisympäristöissä niin koulujen omissa tiloissa kuin ulkopuolisissa yrityksissä ja alan organisaatioissa. Opiskelu tapahtuu monimuotoisesti sekä aidoissa että verkkoympäristöissä, tiimeissä ja projekteissa. Opiskeluun kuuluu harjoittelu, ja osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?  

Agrologeilla on valmiudet toimia maaseutusektorin teollisuuden ja elinkeinoelämän tuotanto-, kauppa-, palvelu-, suunnittelu-, opetus-, tutkimus- ja kehitystehtävissä, itsenäisenä yrittäjänä sekä alaan liittyvissä viranomaistehtävissä. Tehtävänimikkeenä voi olla maaseutuyrittäjä, projektipäällikkö, tuotepäällikkö, tilanjohtaja, opettaja, myyntipäällikkö, maaseutuasiamies, asiantuntija, tarkastaja tai tutkimusmestari.

Lisätietoa agrologin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta. 

Hortonomi (AMK), puutarhatalous 

Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa? 

Puutarhatalouden koulutus tarjoaa opiskelijalle laajan puutarhaelinkeinojen osaamisen. Tuotantoa opiskellaan niin avomaalla, kasvihuoneessa, tunnelissa kuin suljetussa kerrosviljely-ympäristössä. Puutarhatalouden hortonomikoulutuksessa opiskellaan koristekasvien, vihannesten, marjojen, hedelmien ja sienten viljelyä, jalostusta, tuotteistusta, kauppaa ja markkinointia. Opiskelija voi syventää omaa osaamistaan henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti esimerkiksi puutarhakaupassa, kasvihuone- tai avomaatuotannossa.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään? 

Opiskelu on käytännönläheistä ja vastaa työelämän osaamistarpeisiin. Opetusmenetelmät tukevat joustavasti opiskelua elämäntilanteen mukaan joko läsnäoloon tai etäopiskeluun painottuen. Oppimista tapahtuu paljon käytännön oppimisympäristöissä niin koulujen omissa tiloissa kuin ulkopuolisissa yrityksille ja yhteisöille tehtävissä projekteissa. Opiskelu tapahtuu monimuotoisesti sekä aidoissa että verkkoympäristöissä, tiimeissä ja projekteissa. Opiskeluun kuuluu harjoittelu, ja osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät? 

Koulutuksesta saadaan valmiudet erilaisiin puutarha-alan työtehtäviin, joissa ajantasainen ammattitaito on tärkeää. Puutarhakauppa on kansainvälistä – tieto ja osaaminen siirtyvät nopeasti maasta toiseen.

Puutarhatalouden hortonomi työskentelee viljelmillä, neuvontapalveluissa sekä viranomais- ja kaupallisissa tehtävissä. Ammattinimikkeitä ovat mm. tuotantopäällikkö, myyntipäällikkö, viljelypäällikkö, puutarhayrittäjä, yrityksen johtaja, ostovastaava, vastaava puutarhuri, tuoteryhmäpäällikkö, tutkimusmestari, kenttämestari, kasvintarkastaja, myyjä ja neuvoja.

Hortonomi (AMK), rakennettu ympäristö 

Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa? 

Rakennetun ympäristön koulutus tarjoaa opiskelijalle laajan viheralan osaamisen. Rakennetun ympäristön hortonomi osaa viheralueiden suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja hallinnan.  Koulutuksesta valmistunut ymmärtää maisemarakenteen ja luonnon prosessien merkityksen sekä tuntee luonnon- ja viherrakentamisen kasvit kasvupaikkavaatimuksineen. Hortonomi tuntee myös rakennetun ympäristön rakenteita, materiaaleja ja tuotteita. Opiskelija voi syventää omaa osaamistaan henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti esimerkiksi suunnittelussa, rakennetun ympäristön hallinnassa tai rakennuttamisessa.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään? 

Opiskelu on käytännönläheistä ja vastaa työelämän osaamistarpeisiin. Opetusmenetelmät tukevat joustavasti opiskelua elämäntilanteen mukaan joko läsnäoloon tai etäopiskeluun painottuen. Oppimista tapahtuu paljon käytännön oppimisympäristöissä niin koulujen omissa tiloissa kuin ulkopuolisissa yrityksille ja yhteisöille tehtävissä projekteissa. Opiskelu tapahtuu monimuotoisesti sekä aidoissa että verkkoympäristöissä, tiimeissä ja projekteissa. Opiskeluun kuuluu harjoittelu, ja osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät? 

Koulutus tarjoaa valmiudet suunnitella ja kehittää viheralaa eri organisaatioissa sekä toimia vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden mukaisesti. Rakennetun ympäristön hortonomin työnantajia ovat usein kaupungit, kunnat, seurakunnat, kiinteistöhuoltoalan yritykset ja viherrakennusyritykset. Monet toimivat myös viheralan yrittäjinä. Ammattinimikkeitä ovat mm. viheraluesuunnittelija, maisemasuunnittelija, rakennuttajahortonomi, viheryksikön päällikkö, tilaajapäällikkö, puistopäällikkö, työpäällikkö, kaupunginpuutarhuri, seurakuntapuutarhuri, viherrakentaja ja viheralan yrittäjä.

Lisätietoa hortonomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta. 
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?  

Metsätalousinsinöörikoulutuksesta valmistunut hallitsee kestävään metsien käyttöön perustuvan metsätalouden. Metsätalouden opinnoissa hankitaan osaamista metsäekologiasta, metsänhoidosta, puunhankinnasta ja -korjuusta. Lisäksi asiakaspalvelu, markkinointi, paikkatieto, bioenergia, metsäomaisuuden hallinta ja metsäyrittäjyys ovat keskeisiä opintoja. Koulutuksessa opitaan toimimaan asiakaslähtöisesti metsänomistajien ja eri sidosryhmien kanssa.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?  

Opiskelu on käytännönläheistä ja vastaa työelämän osaamistarpeisiin. Metsätalouden koulutuksessa opiskellaan monimuotoisesti tiimeissä ja projekteissa sekä oppilaitoksen tiloissa että ulkopuolisissa yrityksissä. Metsä on keskeisin oppimisympäristö.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät? 

Metsätalouden koulutus valmistaa moniin työtehtäviin. Metsätalousinsinööri sijoittuu metsäteollisuudessa puunhankintaan eli ostoon ja korjuuseen. Yksityismetsätalouden puolella voi työskennellä neuvonta- ja palvelutehtävissä metsänhoitoyhdistyksissä ja metsäpalveluyrityksissä, joissa asiakkaina ovat yksityiset metsänomistajat. Metsätalousinsinööri voi erikoistua myös luonnon- ja ympäristönhoidon tehtäviin, jolloin työantajina toimivat Metsähallitus, kaupungit ja alan organisaatiot. Koulutus tarjoaa hyvän pohjan myös metsäpalveluyrittämiseen.

Lisätietoa metsätalousinsinöörin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta. 
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa? 

Ympäristösuunnittelija on kestävän kehityksen ja vastuullisuuden asiantuntija ja käytännön osaaja. Koulutuksessa tutustutaan kestävän kehityksen eri osa-alueisiin, kuten ympäristötekniikkaan, viranomaistoimintaan, vesitekniikkaan ja materiaalien kierrätykseen sekä erilaisiin ympäristön seurannan työkaluihin ja ympäristön kunnostuksen toimintamalleihin. Koulutuksesta valmistunut osaa mm. hyödyntää paikkatietoa, tehdä elinkaarianalyysejä, viestiä kestävän kehityksen eri osa-alueista ja työskennellä tehokkaasti tiimeissä.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään? 

Opiskelu on käytännönläheistä ja työelämälähtöistä. Opetusmenetelmät tukevat joustavasti opiskelua elämäntilanteen mukaan joko läsnäoloon tai etäopiskeluun painottuen. Opintoihin kuuluu työelämän toimeksiantoihin tai omaan työympäristöön kytkeytyviä kestävän kehityksen projekteja. Projektien avulla opiskelijat kehittävät käytännön osaamistaan sekä työelämätaitojaan mm. tiimityöskentelyn kautta. Tietotekniikkaa hyödynnetään monipuolisesti.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät? 

Ympäristösuunnittelija voi toimia erilaisissa koordinointi- ja asiantuntijatehtävissä esim. kunnissa, alueellisissa organisaatioissa, järjestöissä tai yrityksissä. Lisäksi ympäristösuunnittelija voi työskennellä ympäristöalan neuvonta- ja koulutustehtävissä, joissa tulee huomioida juridiset, taloudelliset ja eettiset näkökulmat. Ammattinimikkeitä ovat mm. ympäristösuunnittelija, jätehuolto- ja kierrätysneuvoja, ympäristötarkastaja, projektipäällikkö, tiedottaja ja ympäristövastaava.

Lisätietoa ympäristösuunnittelijan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta. 

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Minkälaista osaamista alan opiskelijat saavat opinnoistaan?

Matkailu-, ravitsemis- ja talousalaa opiskelevat valmistuvat restonomeiksi. Tutkinto antaa valmiudet yhdistää työssä hyvin erisisältöisiä ja -tasoisia tehtäviä, mikä tekee restonomeiksi valmistuvista monipuolisia osaajia. Koulutus valmistaa opiskelijoita alan työtehtäviin, joissa tarvitaan sekä käytännönläheistä osaamista että suunnittelu-, kehittämis- ja asiantuntijaosaamista. Ala on vahvasti kansainvälinen, ja restonomintutkinnon suorittaneella onkin hyvät valmiudet toimia monikulttuurisessa ympäristössä.

Minkälaisissa tehtävissä alalle valmistuvat työskentelevät?

Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan työtehtävissä tarvitaan palveluasennetta. Menestyminen alan työtehtävissä edellyttää usein kykyä toimia ratkaisuhakuisesti ja yrittäjämäisesti. Alalla voi työskennellä esim. matkailu-, majoitus-, ravitsemis-, ohjelma-, tapahtuma-, elintarvike- tai toimitilapalveluiden parissa. Työllistymismahdollisuuksia on sekä Suomessa että ulkomailla.

Lisätietoa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Restonomikoulutuksesta valmistunut on kannattavan ja asiakaslähtöisen liiketoiminnan ammattilainen. Restonomin työtehtävissä on keskeistä huolehtia asiakkaan kokemuksesta ja asiakassuhteista sekä palvelutilanteista ja palvelun käyttäjien tarpeista. Esimiestehtävissä tärkeää on työn ja työyhteisön kehittämisen edistäminen. Restonomin keskeisiä tehtäviä ovat asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen ja johtaminen, trendien seuraaminen sekä kehityksen ennakointi.

Opinnoissa voi erikoistua matkailualalle, tapahtuma- tai ruokatuotannon johtamiseen ja kehittämiseen tai hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohtoon. Toimitilapalveluiden opinnot antavat valmiudet puhtaus- sekä aula-, vastaanotto- ja kokouspalveluiden esimies- ja suunnittelutehtäviin.

Restonomikoulutuksesta valmistuneella on laaja näkemys alan kehittämismahdollisuuksista sekä monipuolista osaamista palveluprosessien ja palvelukokonaisuuksien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Koulutuksen antama monipuolinen osaaminen valmistaa palvelemaan sekä kotimaisia että ulkomaisia asiakkaita ja vastaamaan palveluyritysten kehittämishaasteisiin. Opintojen tuottama liiketoimintaosaaminen antaa valmiudet sijoittua monipuolisiin tehtäviin muillakin toimialoilla, joissa tarvitaan asiakas- ja markkinointiosaamista sekä organisointi- ja kehittämistaitoja.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opinnoissa korostuvat työelämälähtöiset oppimismenetelmät. Opintojen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa. Opiskelu kehittää alalla tärkeitä tiimityö-, vuorovaikutus- ja verkko-opiskelutaitoja.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Restonomin työtehtävissä korostuvat elämyksellisen ja kestävän palveluliiketoiminnan tuottaminen ja johtaminen matkailu- ja ravitsemisalalla. Restonomi voi työskennellä asiakaspalvelu- ja kehittämistehtävissä, esimiestehtävissä tai yrittäjänä kotimaisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä. Restonomeja työskentelee yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla.

Lisätietoa restonomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Merenkulun ala

Minkälaista osaamista alan opiskelijat saavat opinnoistaan? 

Merenkulun alan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoisia merikapteeneja ja konepäälliköitä, jotka voivat toimia sekä kansallisessa, eurooppalaisessa että kansainvälissä liikenteessä. Koulutus noudattaa STCW (Standards of Training, Certification and Watchkeeping for Seafarers) -yleissopimusta, joka koskee merenkulun alan koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa. Kansainvälinen YK:n alajärjestö IMO (International Maritime Organization) määrittää STCW-yleissopimusta. Koulutus seuraa ja ennakoi merenkulun alan osaamistarpeiden muutoksia ja pyrkii tutkimus- ja kehitystoiminnalla vastaamaan esimerkiksi ympäristöasioiden haasteisiin ja etäohjattavien aluksien kehittämistarpeisiin.

Minkälaisissa tehtävissä alalle valmistuvat työskentelevät? 

Alalle valmistuneet työskentelevät päällystötehtävissä aluksilla, kansi- ja koneosastoilla. Koulutus tarjoaa valmiudet toimia myös merenkulun johtotehtävissä maissa mm. varustamoiden, vakuutusalan, laivanrakennuksen, logistiikan sekä rahtaustoiminnan parissa. Useimmiten aluksilla on käytössä vuorottelujärjestelmä, jossa työ- ja lomajaksot ajoittuvat 1:1 -suhteessa (esim. 10 päivää työtä ja 10 päivää lomaa tai neljä viikkoa työtä ja neljä viikkoa lomaa). Alan työllistymistilanne on kohtalainen ja todennäköisesti paranemassa lähivuosina voimakkaan eläköitymisen vuoksi.

Lisätietoa merenkulun alan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta. 
Tutkinnon laajuus 270 op ja kesto 4,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Merikapteenikoulutus valmistaa kansipäällystöön vahtiperämieheksi. Opinnot ja niihin sisältyvän ohjatun harjoittelun suoritettuaan merikapteeni voi hakea merenkulkuviranomaiselta vahtiperämiehen pätevyyskirjaa, joka vaaditaan kyseisessä tehtävässä toimimiseen. Merikapteenitutkinnolla ja riittävällä vahtiperämiehen työkokemuksella voi anoa myöhemmin yliperämiehen- ja merikapteenin pätevyyskirjoja, jotka antavat oikeuden toimia yliperämiehenä ja päällikkönä.

Koulutuksen päätavoitteena on valmistaa opiskelija toimimaan päällikkönä. Päällikön tehtävänä on huolehtia aluksesta ja sen kuljettamisesta ja vastata myös siitä, että lasti toimitetaan perille ihmisille ja ympäristölle vaaraa aiheuttamatta. Koulutus kattaa kansipäällystön keskeiset työtehtävät. Opiskelija saa osaamista esim. navigoinnista, merimiestaidoista, laivateknologiasta, lastinkäsittelystä ja radiokommunikaatiosta. Erilaiset projektit työelämän kanssa mm. opinnäytetyön yhteydessä mahdollistavat erityisosaamisen hankkimisen ja hyvien verkostojen luomisen.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Koulutuksessa hyödynnetään monipuolisia opetusmenetelmiä. Teoriaopetuksessa käytetään luentoja tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä. Suurelta osin opinnot tapahtuvat kuitenkin erilaisissa sähköisissä oppimisympäristöissä ja -alustoissa. Etäopetusmenetelmät ja -mahdollisuudet (esim. verkon välityksellä seurattavat luennot ja niiden mahdolliset nauhoitukset) kehittyvät jatkuvasti. Merkittävä osa opinnoista on ohjattua harjoittelua kauppa-aluksilla sekä tilanneharjoitteita oppilaitoksen simulaattoreissa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Valmistunut merikapteeni voi toimia alusten päällystötehtävissä kansallisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä liikenteessä. Koulutus tarjoaa valmiudet toimia myös merenkulun johtotehtävissä maissa, mm. vakuutusalan, laivanrakennuksen, logistiikan sekä rahtaustoiminnan parissa.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa merikapteenin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 270 op ja kesto 4,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Merenkulun alan insinöörikoulutus valmistaa konepäällystöön vahtikonemestariksi. Opinnot ja niihin sisältyvän ohjatun harjoittelun suoritettuaan merenkulun insinööri voi hakea merenkulkuviranomaiselta vahtikonemestarin pätevyyskirjaa, joka vaaditaan kyseisessä tehtävässä toimimiseen. Merenkulkuinsinöörin tutkinnolla ja riittävällä vahtikonemestarin työkokemuksella voi anoa myöhemmin ylikonemestarin pätevyyskirjaa, joka antaa oikeuden toimia konepäällikkönä.

Koulutuksen päätavoitteena on valmistaa opiskelija toimimaan konepäällikkönä. Konepäällikön tehtävänä on huolehtia aluksen teknisen osaston toiminnasta ja sen teknisestä turvallisuudesta sekä vastata siitä ihmiset ja ympäristö huomioiden. Merenkulun alan insinöörikoulutus kattaa konepäällystön keskeiset työtehtävät. Opinnot tuottavat osaamista esimerkiksi koneopista, merimiestaidoista, laivateknologiasta ja sähkötekniikasta. Erilaiset projektit työelämän kanssa mm. opinnäytetyön yhteydessä mahdollistavat erityisosaamisen hankkimisen ja hyvien verkostojen luomisen.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Koulutuksessa hyödynnetään monipuolisia opetusmenetelmiä. Teoriaopetuksessa käytetään luentoja tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä. Suurelta osin opinnot toteutetaan kuitenkin erilaisissa sähköisissä oppimisympäristöissä ja -alustoissa. Etäopetusmenetelmät ja -mahdollisuudet (esim. verkon välityksellä seurattavat luennot ja niiden mahdolliset nauhoitukset) kehittyvät jatkuvasti. Merkittävä osa opinnoista on ohjattua harjoittelua kauppa-aluksilla ja konepajoilla.  Lisäksi opinnoissa on paljon tilanneharjoitteita oppilaitoksen simulaattoreissa sekä erilaisissa verstaissa ja laboratorioissa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Valmistunut merenkulkuinsinööri voi toimia alusten päällystötehtävissä kansallisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälissä liikenteessä. Koulutus tarjoaa valmiudet toimia myös merenkulun johtotehtävissä maissa, mm. voimalaitosten, vakuutusalan, laivanrakennuksen, logistiikan sekä rahtaustoiminnan parissa.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa merenkulun insinöörin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi
-palvelusta.

Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoito-ala

Sosiaalialan tutkinnot

Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Geronomi on kokonaisvaltaisen vanhustyön osaaja, joka tukee työssään hyvää ja osallistuvaa ikääntymistä. Koulutus perustuu näkemykseen ikääntyvästä ihmisestä aktiivisena toimijana omassa elämässään ja yhteisössään. Koulutuksen yleisiä osaamisalueita ovat kohtaamisosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, eettiset periaatteet ja eettinen päätöksenteko, näyttöön perustuvan työn osaaminen sekä yleiset työelämävalmiudet.

Geronomi soveltaa monipuolisesti erilaisia asiakastyön menetelmiä. Hän tukee ikääntyvän ihmisen sekä tämän läheisten arjessa selviytymistä ja ohjaa asiakkaita näiden yksilöllisiä tarpeita vastaaviin palveluihin. Geronomi auttaa palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ja arvioi lisäksi palvelujen saatavuutta ja laatua.

Geronomin erikoisosaaminen ja asiantuntemus muodostuvat monialaisesta gerontologisesta tiedosta ja tutkimuksesta sekä gerontologisen sosiaalialan, hoitotyön ja kuntoutuksen integroituneesta osaamisesta. Asiakas- ja palveluohjausosaaminen, palvelujen ja niiden tarpeiden arviointi sekä koordinointi ja ohjaus hoivan, hoidon ja kuntoutuksen moniammatillisissa toimintaympäristöissä kuuluvat geronomin osaamiseen. Geronomin ydinosaamista on lisäksi vanhuspalvelujen tuotanto-, johtamis- ja kehittämisosaaminen.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Koulutus toteutetaan sulautuvaan oppimiseen perustuvana opiskeluna, jossa vuorottelevat verkko-opiskelu, lähiopiskelu, etäopiskelutehtävät itsenäisesti tai ryhmissä, työharjoittelut sekä projektioppiminen työelämäyhteistyössä. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti erilaisissa pienryhmissä.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Geronomitutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana sosiaalihuollon ammattihenkilönä. Geronomi toimii vanhuspalvelujen tuottajana, koordinoijana, suunnittelijana ja kehittäjänä julkisella ja yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja säätiöissä. Hän työskentelee yksilö- ja ryhmämuotoisessa asiakastyössä vanhustyön moniammatillisissa työryhmissä.

Geronomi voi työskennellä erilaisilla tehtävänimikkeillä, joita ovat mm. geronomi, sosiaaliohjaaja, muistikoordinaattori, muistiohjaaja, muistineuvoja, viittomakielisten muistiasiantuntija, johtava ohjaaja, asiakasohjaaja, avopalveluohjaaja, palveluohjaaja, palveluesimies, kotihoidon ohjaaja/esimies, vastaava hoitaja, projektikoordinaattori, projektityöntekijä, seniorineuvoja ja suunnittelija.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa geronomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Kuntoutuksen ohjaajan koulutuksesta valmistuneella on perustiedot sosiaali- ja terveysalan asiakasryhmistä, toimintaympäristöistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kuntoutuksen ohjaajan koulutus antaa valmiudet työskennellä asiakaslähtöisesti ja näyttöön perustuen. Opiskelija saa koulutuksesta monipuolista osaamista työelämän kehittämiseen, palvelumuotoiluun, projektityöskentelyyn ja ammatilliseen viestintään.

Kuntoutuksen ohjaajalla on laaja-alainen näkemys kuntoutuksen eri alueista, kuten lääkinnällisestä, ammatillisesta, sosiaalisesta, kasvatuksellisesta ja toimintakyvyn kuntoutuksesta. Kuntoutuksen ohjaaja tuntee hyvän kuntoutuskäytännön periaatteet, toimii kuntoutusalan asiantuntijana ja suunnittelijana moniammatillisissa verkostoissa ja tiimeissä sekä tekee yhteistyötä muiden sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimijoiden kanssa. Kuntoutuksen ohjaaja vaikuttaa aktiivisesti alueellisella ja valtakunnallisella tasolla kuntoutukseen liittyvien asioiden edistämisessä ja kehittämisessä.

Kuntoutuksen ohjaaja tunnistaa yksilöllisen ja yhteisöllisen kuntoutustarpeen, osaa selvittää ja kuvata asiakkaan toimintakykyä ja arjessa selviytymistä laaja-alaisesti sekä osaa laatia asiakkaan ja muiden kuntoutus- ja hoitotahojen kanssa hyvän kuntoutuskäytännön mukaisen kuntoutussuunnitelman. Kuntoutuksen ohjaaja tuntee eri kuntoutuspalveluja ohjaavan säädöspohjan ja olemassa olevat kuntoutusmahdollisuudet ja osaa niiden perustella koordinoida ja sovittaa yhteen asiakkaan kuntoutustarpeet ja olemassa olevat palvelut. Kuntoutuksen ohjaaja osaa ohjata kuntoutujaa ja tämän läheisiä vastuullisen asiakasohjauksen periaattein. Kuntoutuksen ohjaaja osaa kohdata asiakkaita erilaisissa muutostilanteissa ja edistää kuntoutuksen aikana kuntoutujan itsenäistä toimintakykyä, muutosmotivaatiota, voimavaroja ja arjen sujumista.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Koulutus järjestetään monimuotototeutuksena, jossa yhdistyvät kontaktiopetus oppilaitoksessa tai verkossa, itsenäinen opiskelu, työssä oppiminen ja harjoittelu sekä aktiivinen yhteistyö työelämän kanssa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Kuntoutuksen ohjaajan tutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana sosiaalihuollon ammattihenkilönä. Kuntoutuksen ohjaaja voi toimia suunnittelu-, ohjaus-, arviointi- ja asiantuntijatehtävissä kuntoutuksen eri toimialueilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä yrittäjänä.

Kuntoutuksen ohjaaja voi työllistyä perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon kuntoutusohjaajaksi, työterveyshuoltoon sosiaalialan ammattihenkilöksi, sosiaalipalveluihin ohjaajaksi ja asiantuntijaksi (mm. vammaispalvelut, kotihoito, kuntouttava työtoiminta, nuorten työpajat, asumispalveluyksiköt, mielenterveys-, päihdekuntoutus- ja kehitysvammapalvelut), ammatillisen kuntoutuksen ohjaajaksi, KELAan esim. työkykyneuvojaksi, erityisammattioppilaitoksiin ohjaajaksi, TE-palveluihin, järjestöihin, maahanmuuttajien kotouttamistehtäviin, erilaisiin hankkeisiin tai yrittäjäksi. Kuntoutuksen ohjaajia tarvitaan myös varmistamaan mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalveluiden saavutettavuus.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa kuntoutuksen ohjaajan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Sosionomi (AMK)

Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Sosionomi on ihmisten auttamisen, tukemisen ja ohjaamisen sekä ihmisen kasvun ja kehityksen edistämisen asiantuntija. Sosionomi edistää ihmisten arjessa selviytymistä ja ohjaa heitä tarvitsemiensa palvelujen piiriin sekä tuottaa palveluja. Sosionomi toimii palvelujen ja työn kehittäjänä eri asiakasryhmien kanssa.

Sosionomi työskentelee eri-ikäisten ihmisten parissa. Sosionomina on mahdollisuus vaikuttaa ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Sosionomi edistää ihmisten välistä yhdenvertaisuutta, yhteiskunnallista osallisuutta ja sosiaalisen turvallisuuden toteutumista inhimillisellä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Sosionomi vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteisöissä ja vaikuttaa yhteisöjen toimivuuden rakentumiseen.

Sosionomiopintojen perustana ovat sosiaalialan ammattikorkeakoulutukselle yhteisesti sovitut, valtakunnalliset osaamisalueet, joita ovat sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyöosaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen, tutkimuksellinen kehittämisosaaminen sekä johtamisosaaminen. Opintojen sisällöt perustuvat erityisesti yhteiskunta- ja sosiaalitieteisiin. Niiden lisäksi opintojen sisällöissä korostuvat kasvatustieteellisen, psykologisen sekä kulttuuri-, liikunta- ja terveystieteellisen tiedon soveltaminen. Sosionomikoulutuksessa opiskellaan myös tiedonhankintaa, viestintää, kieliä, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä johtamista ja yrittäjyyttä.

Sosionomikoulutuksessa painottuu sosiaalialan eri tehtäväalueilla tarvittavan ammatillisen osaamisen tuottaminen. Opintojen tavoitteena on valmistaa luovia, reflektiotaidot omaavia, tiedostavia, omaa osaamistaan arvostavia ja ammatti-identiteetiltään vahvoja sosiaalialan ammattilaisia.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opinnoissa korostuvat teorian ja käytännön yhdistäminen sekä tutkiva työote. Opintojen aikana sovelletaan teorioita ja tutkittua tietoa käytäntöön harjoitteluissa sekä projekti- ja kehittämistehtävissä. Opiskelija voi harjoitteluissa sekä projekti- ja kehittämistehtävissä syventää myös vuorovaikutus- ja ohjausosaamistaan, tutkivaa työotetta sekä sosiaalialan työtehtäviin liittyvää asiantuntijuuttaan.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Sosionomitutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana sosiaalihuollon ammattihenkilönä.

Sosionomikoulutus valmistaa toimimaan sosiaalialan ammatillisen työn eri tehtäväalueilla. Koulutuksen sisällöt voivat rakentua kuitenkin ammattikorkeakoulujen painopistealueista riippuen hieman eri tavoin. Sosionomi voi työskennellä mm. varhaiskasvatuksen, perhetyön, lastensuojelun, nuorisotyön, koulujen hyvinvointityön, aikuissosiaalityön, rikosseuraamustyön, päihde-ja mielenterveystyön, erityiskasvatuksen ja vammaistyön, vanhustyön tai monikulttuurisuustyön tehtävissä.

Sosionomi voi työskennellä julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla (esim. järjestöt). Tehtävänimikkeitä voivat olla esim. sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja, palvelukoordinaattori, sosiaalipalveluohjaaja, lastenkodin ohjaaja, päihde- ja mielenterveysohjaaja, varhaiskasvatuksen opettaja ja sosionomi. Osa sosionomeista työskentelee johtotehtävissä sosiaali-, kasvatus- ja kuntoutusalan yksiköissä, erityisesti laitosten tai osastojen sekä asumis- tai päivätoimintayksikköjen vastaavina ohjaajina tai esimiehinä.

Tutkintoon on voinut sisällyttää varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin kelpoisuuden edellyttämät varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot (60 op). Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet muuttuivat 1.9.2018 voimaan tulleen uuden varhaiskasvatuslain myötä. Tulevaisuudessa sosionomit eivät voi enää saada varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta vaan nimikkeenä heillä on varhaiskasvatuksen sosionomi. Siirtymäsäännösten mukaan lain voimaan tullessa sosionomiksi opiskeleva tai 1.9.2019 mennessä ammattikorkeakouluun hyväksytty sosionomiopiskelija voi saada kelpoisuuden toimia sekä varhaiskasvatuksen opettajana että varhaiskasvatuksen sosionomina, mikäli valmistuu 31.7.2023 mennessä.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa sosionomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen omilta verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Sosionomi (AMK), diakoniatyö

Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta
Mitä tutkinnon suorittanut osaa?
Diakoniatyön lähtökohtia ovat kristillinen usko ja ihmiskäsitys sekä sosiaalieettinen toimintatapa. Diakonikoulutuksesta valmistuneen erityisosaamista on ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen, jossa aineellisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden lisäksi huomioidaan myös henkiset ja hengelliset tarpeet.

Diakoni etsii ja auttaa vaikeissa elämäntilanteissa olevia yksilöitä, perheitä ja ryhmiä. Diakoni tukee ihmisen omien voimavarojen vahvistumista, osallisuutta ja kiinnittymistä yhteisöön. Työtä tehdään moniammatillisissa verkostoissa ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Usein työ tarkoittaa äänettömän hädän kuulemista ja sen syihin vaikuttamista.

Opiskelija saavuttaa opinnoissa perustietojen ja -taitojen lisäksi erityisosaamista ihmisen aineellisista ja yhteiskunnallista tarpeista sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kysymyksistä. Opiskelija saa valmiudet auttaa ja vahvistaa yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä omatoimiseen selviytymiseen ja sosiaalisiin verkostoihin liittymiseen. Opinnoissa opitaan tunnistamaan ihmisen hengellisiä tarpeita ja tukemaan hänen oman vakaumuksensa löytämistä osana hyvinvoinnin edistämistä. Koulutus antaa valmiuksia kristillisen uskon tuntemiseen ja tulkitsemiseen monenlaisissa toimintaympäristöissä, ymmärtää eri uskontojen merkitystä sosiaali- ja terveysalan palveluissa sekä edistää eri uskontoihin kuuluvien vuoropuhelua.
Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?
Koulutus koostuu lähiopetuksesta ja verkkotyöskentelystä, työelämässä toteutuvista tehtävistä ja harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Opetuksessa sovelletaan yhteisöllisiä oppimismenetelmiä, toiminnallisuutta ja kehittävää työotetta. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opiskelu on itsenäistä, joten motivaatio ja vastuu omasta opiskelusta korostuvat.
Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?
Sosionomitutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana sosiaalihuollon ammattihenkilönä.

Koulutuksesta valmistunut voi toimia sosionomina sosiaalialan ohjaus-, neuvonta-, asiantuntija- ja johtamistyön tehtävissä. Lisäksi koulutus pitää sisällään 90 opintopisteen laajuiset kirkolliset opinnot, jotka kelpoistavat diakonian virkoihin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa diakoniatyön sosionomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö

Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta
Mitä tutkinnon suorittanut osaa?
Kirkon nuorisotyön lähtökohtia ovat kristillinen usko ja ihmiskäsitys sekä sosiaalieettinen osaaminen. Nuorisotyönohjaaja on kristillisen kasvatuksen ja kasvun tukemisen ammattilainen, jonka keskeisiä työvälineitä ovat vuorovaikutuksen ja ohjaamisen taidot.

Nuorisotyönohjaaja kohtaa työssään lapsia, nuoria ja perheitä monin eri tavoin. Hän työskentelee erilaisten ryhmien ja yksilöiden kanssa. Työssä korostuvat osallisuuden vahvistaminen ja yhteisöllinen osaaminen, yhteistyöverkostoissa toimiminen, koulutussuunnittelu, opettaminen ja kehittäminen.
Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?
Koulutus koostuu lähiopetuksesta ja verkkotyöskentelystä, työelämässä toteutuvista tehtävistä ja harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Opetuksessa sovelletaan yhteisöllisiä oppimismenetelmiä, toiminnallisuutta ja kehittävää työotetta. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opiskelu on itsenäistä, joten motivaatio ja vastuu omasta opiskelusta korostuvat.
Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?
Sosionomitutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana sosiaalihuollon ammattihenkilönä.

Koulutuksesta valmistunut voi toimia sosionomina sosiaalialan ohjaus-, neuvonta-, asiantuntija- ja johtamistyön tehtävissä. Lisäksi koulutus pitää sisällään 90 opintopisteen laajuiset kirkolliset opinnot, jotka kelpoistavat nuorisotyönohjaajan virkoihin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa kirkon nuorisotyön sosionomin koulutuksesta löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Sosionomi (AMK) kirkon varhaiskasvatus

Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta
Mitä tutkinnon suorittanut osaa?
Kirkon varhaiskasvatuksen sosionomi toimii seurakunnassa kasvattajana ja pedagogisena ohjaajana, jonka työn keskiössä ovat lapset ja perheet. Kirkon varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänä on organisoida, koordinoida, ohjata ja kehittää seurakunnan varhaiskasvatusta yhdessä muiden työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa.  Työtä tehdään erilaisten ryhmien, lasten ja heidän perheidensä kanssa. Koulutus antaa valmiuksia kristillisen uskon tuntemiseen ja tulkitsemiseen monenlaisissa toimintaympäristöissä, ymmärtää eri uskontojen merkitystä sosiaalialan palveluissa ja edistää eri uskontoihin kuuluvien vuoropuhelua.

Tutkintoon on voinut sisällyttää varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin kelpoisuuteen edellytettävät varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot (60 op). Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet muuttuivat 1.9.2018 voimaan tulleen uuden varhaiskasvatuslain myötä. Tulevaisuudessa sosionomit eivät voi enää saada varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta vaan nimikkeenä heillä on varhaiskasvatuksen sosionomi. Siirtymäsäännösten mukaan lain voimaan tullessa sosionomiksi opiskeleva tai 1.9.2019 mennessä ammattikorkeakouluun hyväksytty sosionomiopiskelija voi saada kelpoisuuden toimia sekä varhaiskasvatuksen opettajana että varhaiskasvatuksen sosionomina, mikäli valmistuu 31.7.2023 mennessä.
Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?
Koulutus on monimuoto-opiskelua ja koostuu lähiopetuksesta, verkkotyöskentelystä sekä työelämässä toteutuvista tehtävistä ja harjoittelusta. Opetuksessa sovelletaan yhteisöllisiä oppimismenetelmiä, toiminnallisuutta ja kehittävää työotetta.
Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?
Sosionomitutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana sosiaalihuollon ammattihenkilönä.

Sosionomi-varhaiskasvatuksen ohjaaja toimii varhaiskasvatuksen asiantuntijana, yhteistyökumppanina ja kehittäjänä sekä seurakunnassa että yhteiskunnan varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja muiden eri toimijoiden kanssa.  Koulutus sisältää 90 opintopisteen laajuiset kirkolliset opinnot, jotka kelpoistavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa kirkon varhaiskasvatuksen sosionomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Sosionomi (AMK) rikosseuraamus

Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta
Mitä tutkinnon suorittanut osaa?
Rikosseuraamusalan sosionomikoulutuksen tavoitteena on kouluttaa ammatillisesti päteviä henkilöitä ‎rikosseuraamusalan esimies-, asiantuntija- ja ohjaustehtäviin. Rikosseuraamusalan sosionomi huolehtii yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudesta sekä pitää yllä oikeudenmukaista, laillista ja turvallista seuraamusten täytäntöönpanoa. Rikosseuraamusalan keskeisenä tavoitteena on vähentää uusintarikollisuutta ja katkaista rikollisuutta ylläpitävä ‎syrjäytymiskehitys. Rikosseuraamusalan ammattilaisen työn tavoitteena on hyvinvoinnin, osallisuuden ja ‎toimintakykyisyyden tukeminen sekä rikoksettoman elämäntavan ja yhteiskuntaan ‎kiinnittymisen edistäminen.

Rikosseuraamusalan sosionomin ydinosaaminen (150 op) rakentuu seuraavista moduuleista: rikosseuraamusalan asiakastyö, rikosseuraamusjärjestelmä, rikollisuuteen vaikuttaminen, rikosseuraamusalan johtaminen ja kehittäminen sekä kehittämisosaaja ja työelämän uudistaja. Täydentävä osaaminen (60 op) rakentuu kuntouttavan sosiaalityön, kuntoutuksen, päihde- ja mielenterveystyön, turvallisuuden kehittämisen sekä muista osaamista syventävistä moduuleista. Pakollisiin opintoihin sisältyy 45 opintopistettä työharjoittelua sosiaali- ja rikosseuraamusalan toimintaympäristöissä, kuten vankiloissa, yhdyskuntaseuraamustoimistoissa sekä kolmannen sektorin tai kuntien toimintapaikoissa.

Rikosseuraamusalan työssä korostuu vuorovaikutuksellisen ja ohjauksellisen asiakastyön osaaminen sekä rikollisuudesta irrottautumista tukeva työote. Työtä tehdään rikoksentekijöiden kanssa eri sosiaali- ja rikosseuraamusalan toimintaympäristöissä tukemalla rikoksetonta ja päihteetöntä elämää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä ja kehittämistä tehdään monipuolisesti kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, mikä mahdollistaa verkostoitumisen alalle opintojen aikana.
Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?
Rikosseuraamusalan sosionomiksi voi opiskella joko päivä- tai monimuotokoulutuksessa. Päivätoteutus sisältää päiväopiskelua ja verkko-opintoja. Monimuotokoulutus toteutetaan kerran kuussa pidettävinä intensiiviviikkoina, ja se sisältää myös verkko-opetusta, itsenäistä opiskelua, ryhmätöitä, työharjoitteluja ja projekteja. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa, ja tutkinnon painottaminen kansainvälisyyteen on mahdollista myös eri opintojaksoissa ja projekteissa.
Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?
Sosionomitutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana sosiaalihuollon ammattihenkilönä.

Laaja-alainen tutkinto mahdollistaa työllistymisen monipuolisiin työtehtäviin sosiaali- tai rikosseuraamusalalle. Tutkinnosta valmistunut voi työllistyä Rikosseuraamuslaitoksen yksiköihin, kuten vankiloihin ja yhdyskuntaseuraamustoimistoihin, sekä kolmannen sektorin tai kunnan toimipaikkoihin. Tehtävänimikkeitä voivat olla mm. rikosseuraamustyöntekijä, rikosseuraamusesimies, ohjaaja, erityisohjaaja, apulaisjohtaja, projektityöntekijä ja projektipäällikkö.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa rikosseuraamusalan sosionomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Terveysalan tutkinnot

Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Apuvälineteknikko on teknisen apuvälinehuollon asiantuntija, joka tukee ihmisen toiminta- ja liikkumiskykyä apuvälineiden avulla. Työhön kuuluu apuvälinetarpeen arviointi ja sen perusteella tapahtuva apuvälinepalvelun tuottaminen. Apuvälineteknikon vastuualueina ovat mm. raajaproteesit, ortoosit, liikkumisen apuvälineet, erityisjalkineet ja pohjalliset, päivittäisiin toimintoihin liittyvät apuvälineet sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa käytettävät hoidolliset apuvälineet. Opinnoissa perehdytään myös ympäristönhallinnan ja kommunikaation apuvälineisiin.

Apuvälinetekniikan tietopohja perustuu kuntoutuksen tietoainekseen, tekniikkaan sekä lääke- ja terveystieteisiin. Erilaiset kehittämishankkeet, kansainvälinen yhteistyö ja tutkimustoiminta mahdollistavat tietopohjan kehittämisen. Apuvälineteknikon keskeisiä ydinosaamisalueita ovat asiakaskeskeinen, moniammatillinen osaaminen, apuvälinetarpeen ja toimintakyvyn arviointi, apuväline-, työmenetelmä- ja materiaaliosaaminen, yrittäjyysosaaminen, johtaminen, päätöksenteko ja dokumentointi sekä ammatillinen kehittyminen ja tutkimuksellisuus.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opiskelu on aina päätoimista, eikä monimuoto-opiskelua järjestetä. Opinnoissa käytetään paljon projektioppimista, joka näkyy ammattiaineiden opetustilanteissa. Niissä on mukana apuvälineiden käyttäjiä malliasiakkaina, joille opiskelijat valmistavat mm. raajaproteeseja, ortooseja, tukipohjallisia ja pyörätuolin käyttäjille yksilöllisiä istuinratkaisuja. Näissä harjoitustöissä ja projekteissa simuloidaan työelämän tilanteita.

Työelämäharjoittelu kuuluu olennaisena osana ammattikorkeakoulututkintoon. Ajankohta ja toteutustapa vaihtelevat, ja harjoittelun kesto vaihtelee muutamista viikoista kuukausiin. Harjoittelut suoritetaan alan yrityksissä sekä terveydenhuollon eri toimipaikoissa, kuten apuvälinekeskuksissa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Apuvälineteknikkotutkinnon suorittanut saa hakemuksesta Valviralta luvan käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Apuvälineteknikko työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon alueella oman erityisalansa asiantuntijana apuvälineitä valmistavissa yrityksissä, sairaaloiden ja laitosten apuvälineyksiköissä tai muissa organisaatioissa. Apuvälineteknikko voi toimia myös yksityisenä ammatinharjoittajana tai myynti- ja markkinointitehtävissä apuvälineitä ja kuntoutuslaitteita toimittavissa yrityksissä.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa apuvälineteknikon koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Bioanalyytikko on näytteenoton ja kliinisen laboratoriotyön asiantuntija, joka toimii yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattiryhmien kanssa tuottamalla potilaan hoidon edellyttämiä laboratoriotutkimuksia. Bioanalyytikko työskentelee yleensä laboratoriohoitajana terveydenhuollon laboratoriossa. Hän ottaa potilailta verikokeita, ohjaa potilaita verikokeisiin valmistautumisessa ja tutkii erilaisia laboratorionäytteitä. Bioanalyytikkona toimiminen edellyttää vastuullisuutta, huolellisuutta, tarkkuutta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, päätöksentekoon ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Terveydenhuollon laboratorioteknologia uudistuu nopeasti ja vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä. Bioanalyytikon työssä tarvitaan vahvaa luonnontieteellistä ja laboratoriolääketieteellistä osaamista.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään? 

Opinnot sisältävät lähiopetusta ja -ohjausta, itsenäistä työskentelyä ja käytännön harjoittelua. Tietopuoliset opinnot voi suorittaa osittain verkko-opintoina ja erilaisissa työelämän kanssa toteutettavissa projekteissa. Laboraatio-opinnot tehdään korkeakoulujen opetuslaboratorioissa ja muissa vastaavissa oppimisympäristöissä. Työelämäharjoittelun voi suorittaa terveydenhuollon laboratorioissa, lääke- ja biotieteellisissä tutkimusryhmissä sekä alan yrityksissä. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Bioanalyytikkotutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä.

Bioanalyytikko voi toimia näytteenotossa, analytiikassa, potilastutkimuksissa, asiakaspalvelun ohjaustehtävissä, markkinointi- ja tuotekehitystehtävissä sekä oman alansa kehittämis- ja tutkimustyössä.

Bioanalyytikko työskentelee terveydenhuollon laboratorioissa, tutkimusryhmissä, hoito- ja tutkimusyksiköissä tai laboratorioalan yrityksissä. Bioanalyytikko voi työskennellä useilla erikoisaloilla, esim. kliininen kemia, hematologia, vierianalytiikka, mikrobiologia, histologia ja sytologia, fysiologia ja neurofysiologia, patologia sekä genetiikka. Työtehtävät painottuvat erikoisalan mukaan käsin tehtäviin tutkimuksiin, potilaan elintoimintojen mittaamiseen tai automaatiolaitetyöskentelyyn.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa bioanalyytikon koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Ensihoitaja tekee vaativaa ja vastuullista työtä, sillä hän on usein ensimmäinen terveysalan ammattilainen, joka hoitaa potilasta. Ensihoitajan erityisosaamista on hoitotason ensihoito. Hänellä on myös yleissairaanhoitajan osaaminen ja pätevyys. Valmistuttuaan ensihoitaja saa kaksi tutkintonimikettä, ensihoitaja (AMK) ja sairaanhoitaja (AMK). Tutustu myös sairaanhoitajakoulutuksen kuvaukseen. Hoitotason ensihoitaja vastaa äkillisesti sairastuneen tai onnettomuuspotilaan ensihoitotyöstä tapahtumapaikalla ja ambulanssikuljetuksen aikana. Työhön kuuluu keskeisesti myös potilaiden kiireetön hoidon tarpeen arviointi ja ohjaus. Ensihoitaja osaa hahmottaa kokonaisuuksia ja johtaa hoitoryhmää. Aloitteellisuus, ongelmanratkaisukyky ja itsenäinen päätöksenteko ovat ensihoitotyön keskeisiä osaamisvaatimuksia. Ensihoitajan työssä vaaditaan paljon tietoa ja taitoa sekä halua kehittyä koko ajan. Paineen alla ensihoitaja toimii rauhallisesti, ripeästi ja järkevästi. Ensihoitaja ei pelkää uusia ja yllättäviä tilanteita tai ihmisten erilaisuutta. Hän hallitsee ensihoidon vaativat hoitotoimenpiteet ja selviytyy tarkkuutta vaativista tehtävistä. Hänellä on hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot.  Viranomaisyhteistyötä ensihoitaja tekee hätäkeskuksen, terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen sekä poliisin kanssa. Ensihoitotyössä tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa ja henkistä vahvuutta kohdata raskaita ja järkyttäviä tilanteita. Ensihoitajan työhön kuuluu myös ambulanssin turvallinen ajaminen.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Ensihoitajaopinnot ovat käytännönläheisiä ja monipuolisia. Opinnoissa on vahva työelämäyhteys. Taitopaja- ja simulaatioharjoituksia on paljon, samoin harjoittelua terveydenhuollon eri toimipisteissä. Harjoittelut suoritetaan terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä (esim. ambulanssi tai päivystys-, leikkaus- ja tehohoidon yksiköt). Opiskeluun sisältyy myös vuorovaikutteisia luentoja sekä verkko-opiskelua itsenäisesti tai ryhmissä. Osan opinnoista voi suorittaa projekteissa ja kesäopintoina. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Ensihoitajatutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä.

Ensihoitaja voi työskennellä ensihoitajana eri organisaatioiden ambulansseissa ja/tai suunnittelu-, kehittämis- tai koulutustehtävissä. Ensihoitaja voi työskennellä myös lääkäri- ja pelastushelikoptereissa tai toimia yrittäjänä. Ensihoitaja voi toimia sairaanhoitajana perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalihuollon yksiköissä sekä yksityisen ja kolmannen sektorin alueilla Suomessa ja EU-maissa. Lisäkoulutuksen jälkeen on mahdollista työllistyä yhden hengen ensihoitoyksikköön tai ensihoidon kenttäjohtajaksi.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa ensihoitajan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Fysioterapeutti on kuntoutusalan asiantuntija, jonka tehtävänä on edistää, palauttaa ja ylläpitää asiakkaan terveyttä, liikettä, liikkumista ja toimintakykyä. Fysioterapeutti tarjoaa palveluja, kun ikääntyminen, vamma, kipu, sairaus, toimintahäiriö tai ympäristötekijät rajoittavat yksilön tai väestön liikkumis- tai toimintakykyä.

Fysioterapiassa tarkastellaan ihmistä ja ihmisen toimintaa biopsykososiaalisesta näkökulmasta. Fysioterapeutin osaamisessa on keskeistä asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen, motorinen oppiminen sekä anatomian, fysiologian ja biomekaniikan ja näihin liittyvien rajoitteiden ja toimintamahdollisuuksien ymmärtäminen. Fysioterapeutin osaamisalueita ovat fysioterapeuttinen tutkiminen ja arviointiosaaminen, ohjaus- ja neuvontaosaaminen, terapiaosaaminen, teknologiaosaaminen, eettinen osaaminen sekä yhteiskuntaosaaminen.

Fysioterapeutti vastaa itsenäisesti työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Työ on asiakaslähtöistä ja tutkittuun tietoon perustuvaa.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Fysioterapeuttikoulutuksessa käytetään opiskelutapoja, jotka edellyttävät opiskelijan aktiivisuutta ja vastuullisuutta sekä oman osaamisen arviointia ja kehittämistä. Näitä ovat esimerkiksi ongelmaperustainen oppiminen, yrittäjyys-, simulaatio- ja verkkopedagogiikka sekä projekti- ja tiimioppiminen. Teoriaopintojen lisäksi koulutukseen sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua, joka voi toteutua mm. työpajatyöskentelynä, harjoitustunteina, projekteina ja työelämäharjoitteluna.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Fysioterapeuttitutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä.

Fysioterapeutti työskentelee asiakastyössä ja muissa asiantuntijatehtävissä mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa, tutkimus- ja hoitolaitoksissa, yrittäjänä tai kolmannella sektorilla.  Fysioterapeutti toimii yhteistyössä asiakkaan ja tämän kuntoutumisen ja hyvinvoinnin tukemiseen osallistuvien ammattilaisten kanssa. Hän toimii myös oman alansa asiantuntijana moniammatillisissa työryhmissä.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa fysioterapeutin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Hammasteknikko on erilaisten hammasproteesien, kuten koko- ja osaproteesien, kruunu- ja siltaproteesien sekä oikomiskojeiden, suunnittelun ja valmistamisen asiantuntija.  Opinnoissa korostuvat purennan kuntoutuksessa tarvittavien erilaisten hammasteknisten biomateriaalien työstäminen, tutkiminen ja kehittäminen sekä valmistustekniikoiden hallinta. Lisäksi keskeisiä osaamiskokonaisuuksia ovat esteettinen ja terveysteknologinen osaaminen, yrittäjyys, kehittämisosaaminen sekä eettisyys. Hammasproteettisessa kuntoutuksessa hammasteknikon tärkeänä työparina toimii hammaslääkäri.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Hammastekniikan opintoihin sisältyy ammattikorkeakoulun yhteisiä opintoja, ammattiopintoja, harjoittelua, opinnäytetyöosaamista sekä vapaasti valittavia opintoja. Opiskelussa käytetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja työskennellään työelämälähtöisissä simulaatioympäristöissä, jotka vastaavat hammaslaboratorio-olosuhteita. Opinnoissa yhdistyvät yksilöllisten hammasteknisten kojeiden valmistaminen tarkkuuskäsityönä sekä nykyaikaiset digitaaliset tekniikat. Tarkkuuskäsityönä tehtävät harjoitustyöt vastaavat työelämän kliinisiä potilastapauksia. Alan valmistustekniikat kehittyvät koko ajan, joten opintoihin sisältyy lisääntyvässä määrin myös digitaalisia valmistusmenetelmiä ja laitteita, kuten tietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistus sekä 3D-tulostaminen.

Osa koulutuksesta toteutetaan moniammatillisena opetusyhteistyönä yliopiston hammaslääketieteen laitoksen sekä ammattikorkeakoulun eri koulutusalojen kanssa. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opetuksessa hyödynnetään hammastekniikan materiaaleja valmistavien kansainvälisten yritysten asiantuntijoita.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Hammasteknikkotutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä. Hammasteknikko työskentelee yleensä yksityisissä hammaslaboratorioissa. Tämän lisäksi hammasteknikko voi toimia myynti- ja konsultointitehtävissä hammastarvikeliikkeissä tai asiantuntijatehtävissä alan tutkimusyksiköissä ja materiaaleja valmistavissa yrityksissä. Toimittuaan laillistettuna hammasteknikkona vähintään viisi vuotta hammasteknikko voi hakeutua erikoishammasteknikon erikoistumisopintoihin, jolloin työkuvaan kuuluvat myös tietyt potilaille suoraan tehtävät protetiikan kliiniset työt.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa hammasteknikon koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnot laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Jalkaterapeutti on terveydenhuoltoalan ammattilainen, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua edistämällä ja ylläpitämällä näiden liikkumis- ja toimintakykyä. Jalkaterveyden edistäminen ennaltaehkäisee tuki- ja liikuntaelimistön vammoja ja alaraajaongelmia kaikenikäisillä ihmisillä.

Jalkaterapeutin arviointiosaamisen perustan muodostaa vahva ymmärrys liikkumisesta ja erityisesti alaraajojen biomekaniikasta, jalkasairauksista sekä toiminnan poikkeavuuksien syistä ja seurauksista. Jalkaterapeutti laatii yhdessä asiakkaan kanssa tämän omia tavoitteita, yksilöllisiä tarpeita ja voimavaroja vastaavan jalkaterapiasuunnitelman. Jalkaterapeutin työssä (ennaltaehkäisy, arviointi, hoito ja kuntoutus) korostuvat yksilö- ja ryhmäohjaustaidot sekä moniammatillinen yhteistyö muiden terveydenhuoltoalan työntekijöiden kanssa.

Hoito- ja kuntoutusosaamisen keskeisiä menetelmiä ovat jalkaterveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus, iho- ja kynsimuutosten hoito, jalkahaavojen hoito, apuvälineterapia (mm. yksilölliset tukipohjalliset ja erityisjalkineet), terapeuttinen harjoittelu sekä manuaalinen terapia.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Jalkaterapeuttiopinnoissa painottuvat näyttöön perustuva tieto, käytännönläheinen tutkiva ja kehittävä työote, projekteissa oppiminen sekä harjoittelu oppilaitoksen tiloissa ja työelämässä. Opinnoissa käytetään verkko- ja simulaatiopedagogiikkaa ja hyödynnetään uusia teknologioita. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.  Jalkaterapian opetussuunnitelma perustuu jalkaterapian ydinosaamista määritteleviin kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Jalkaterapeuttitutkinnon suorittanut saa hakemuksesta Valviralta luvan käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Jalkaterapeutti työskentelee perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, yrittäjänä, ammatinharjoittajana, konsultointi-, myynti- ja projektitehtävissä tai apuvälineitä valmistavissa yrityksissä.

Jalkaterapeutti työskentelee usein korkean riskin asiakkaiden, kuten diabeetikoiden ja reumaatikoiden, parissa. Jalkaterapeutin asiakkailla voi olla erilaisia alaraajojen rasitusvammoja ja biomekaanisia muutoksia, vaikeita iho- ja kynsimuutoksia tai diabeteksen aiheuttamia komplikaatioita. Jalkaterapeutti toimii asiantuntijana erilaisissa moniammatillisissa terveydenhuollon työryhmissä mm. lääkäreiden, diabetes- ja reumahoitajien, fysioterapeuttien ja apuvälineteknikkojen kanssa.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa jalkaterapeutin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 270 op ja kesto 4,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Kätilö on seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen sekä naistentautien hoitotyön asiantuntija. Kätilö ohjaa ja hoitaa naista ja koko perhettä elämänkulun eri kehitysvaiheissa ja terveydentilan muutos- ja häiriötilanteissa. Kätilö toimii asiantuntijana perhesuunnittelussa, raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen naisen, terveen vastasyntyneen ja perheen kätilötyössä sekä naistentautien hoitotyössä.

Kätilötutkinto on kaksoistutkinto, jossa suoritetaan sekä kätilön että sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutus pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyysdirektiiveihin, joissa määritellään kätilön sekä yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan (180 op) ydinosaaminen. Tutustu myös sairaanhoitajakoulutuksen kuvaukseen.

Kätilön ammatillinen asiantuntijuus koostuu sekä kätilön että sairaanhoitajan kansallisesti määritellystä osaamisesta. Kätilön ammatilliset osaamisalueet ovat kätilön ammatillinen toiminta, kätilötyön asiakkuus, kätilö seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä ja kliinisenä osaajana sekä kätilötyön kehittäminen ja johtaminen. Tämän lisäksi sairaanhoitajan osaamisalueet ovat ammatillisuus ja eettisyys, asiakaslähtöisyys, kommunikointi ja moniammatillisuus, terveyden edistäminen, johtaminen ja työntekijyysosaaminen, tiedonhallinta, ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, kliininen hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, yrittäjyys ja kehittäminen, laadun varmistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä sekä potilas- ja asiakasturvallisuus.

Opiskelijan osaamisen kehittymistä eri osa-alueilla arvioidaan koko opiskelun ajan kansallisesti sovituilla kriteereillä. Opiskeltuaan 180 opintopistettä kätilöopiskelijan on suoritettava hyväksytysti valtakunnallinen loppukoe, jossa arvioidaan yllä kuvattuja sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen osa-alueita.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Kätilökoulutuksessa hyödynnetään monipuolisia opiskelijalähtöisiä opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmiä, kuten aktivoivat luennot, simulaatiot, taito- ja työpajat, seminaarit, verkko-opinnot, ryhmätyöskentely sekä itsenäinen opiskelu. Käytetyt opetus- ja oppimismenetelmät kehittävät työelämässä tarvittavaa osaamista ja työelämätaitoja, kuten digiosaamista. Opinnoista noin puolet toteutuu ammatillista osaamista tukevassa harjoittelussa. Harjoittelut voivat toteutua erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä sairaaloissa, terveys- ja hyvinvointikeskuksissa sekä järjestöissä.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Kätilötutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä. Kätilö työskentelee perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa julkisella ja yksityissektorilla tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tämän lisäksi kätilö voi toimia sairaanhoitajan tehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä. Kätilö toimii sekä itsenäisesti että moniammatillisen työryhmän jäsenenä.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa kätilön koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Naprapaatti on manuaalisen lääketieteen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen asiantuntija. Naprapaattikoulutus tarjoaa valmiudet tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja toimintahäiriöiden tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

Naprapaattikoulutus valmistaa opiskelijoita tiedon kriittiseen arviointiin ja näyttöön perustuvan tiedon soveltamiseen käytännön työssä. Työelämässä naprapaatti kehittää ammatillista toimintansa niin, että se vastaa tieteelliseen näyttöön ja kokemukseen perustuvaa tietämystä ja osaamista manuaalisen lääketieteen alalla.

Naprapaattikoulutuksen ydinosaaminen muodostuu ihmisen anatomisten ja fysiologisten perustoimintojen osaamisesta sekä lääketieteellisestä perusosaamisesta tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksessa. Koulutuksen täydentävä osaaminen muodostuu manuaalisen lääketieteen tutkimus- ja hoitomenetelmistä, joita sovelletaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksessa näyttöön perustuvaan lääketieteeseen pohjautuen. Lääketieteen erikoisalojen, kuten ortopedia, neurologia ja radiologia, lisäksi opinnoissa perehdytään liikuntafysiologiaan, biomekaniikkaan ja urheilulääketieteeseen sekä siihen, kuinka liikunta-aktiivisuutta voidaan hyödyntää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Teoriaopetuksen lisäksi oppimista tapahtuu laboratorioharjoitteissa, joissa perehdytään tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä ja kuntoa mittaaviin tutkimusmenetelmiin. Oppiminen syventyy työelämäharjoittelussa, jonka aikana opittuja tietoja ja taitoja on mahdollista toteuttaa käytännössä.  Tietotekniikkaa ja sen erilaisia sovelluksia hyödynnetään koulutuksessa monipuolisesti. Oppimistehtäviä toteutetaan usein pienryhmissä hyödyntäen erilaisia tiedonhankintakanavia. Mielekkäät työelämä- sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa oppimista. Monipuoliset oppimisympäristöt kehittävät ongelmanratkaisu-, päätöksenteko- ja vuorovaikutustaitoja, jotka ovat merkityksellisiä sekä opintojen aikana että naprapaatin työssä.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Naprapaattitutkinnon suorittanut saa hakemuksesta Valviralta luvan käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Naprapaatti voi toimia yksityisvastaanotolla, lääkäriasemilla tai fysikaalisissa hoitolaitoksissa ammatinharjoittajana tai työsuhteessa sekä muissa terveyspalveluja tarjoavissa toimipisteissä moniammatillisen kuntoutuksen asiantuntijana.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa naprapaatin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?  

Optometristi on näkemisen asiantuntija. Hänen ydinosaamistaan ovat näöntutkimusten tekeminen sekä silmien terveydentilan arviointi. Terveydenhuollon ja optometrian alalla toimiminen edellyttää selkeää ammatti-identiteettiä ja -etiikkaa sekä kykyä itsenäiseen, vastuulliseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn erilaisten asiakkaiden kanssa. Optometristi osaa soveltaa osaamistaan työelämän muutoksessa alansa arvioijana ja kehittäjänä. Lisäksi hän hallitsee liike-elämässä toimimisen periaatteet.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?  

Optometristikoulutus koostuu teoriaopetuksesta, käytännön harjoittelusta ja työelämäharjoittelusta. Käytännön harjoittelu sisältää mm. näöntutkimuksia ja piilolasisovituksia. Opiskelu vaatii opiskelijalta aktiivisuutta ja kykyä työskennellä sekä yksin että ryhmässä. Lähiopetus vaatii aktiivista osallistumista ja läsnäoloa. Merkittävä osa opinnoista on itsenäistä opiskelua oppituntien ulkopuolella.

Koulutuksessa käytetään erilaisia sähköisiä oppimisalustoja. Osaaminen osoitetaan opintojaksosta riippuen kirjallisilla tehtävillä ja kokeilla sekä osaamisen näytöillä. Työharjoittelupaikkoina ovat optikkoliikkeet sekä julkinen ja yksityinen terveydenhuolto, kuten silmäsairaalat. Koulutukseen sisältyy myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan projekteja ja hankkeita.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät? 

Optometristitutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä optikkona. Optometristin tehtävänä on tuottaa näönhuoltopalveluita ja toimia sekä itsenäisenä näkemisen asiantuntijana että moniammatillisissa työyhteisöissä.

Optometristi tekee itsenäisesti näöntutkimukset arvioiden myös silmien terveydentilan. Hän määrittää, määrää ja sovittaa silmä- ja piilolasit sekä muut optiset apuvälineet. Asiakkaan ohjaaminen ja opastaminen silmä- ja piilolasien käytössä on olennainen osa optikon työtä.

Optometristin työnantaja on yleisimmin optisen alan yritys − joko yksittäinen optikkoliike tai optikkoliikeketju. Optometristi voi toimia myös yrittäjänä. Työpaikka voi olla myös julkinen tai yksityinen terveydenhuollon yksikkö, kuten silmäsairaala, optisen alan järjestö tai tukkuliike.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa optometristin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Osteopaatti on ihmiskehon toiminnallisten häiriö- ja kiputilojen tutkimisen ja hoidon asiantuntija, jolla on kyky huomioida kehon eri osien toimiminen kokonaisuutena ja edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Osteopaatti käyttää työssään osteopaattista ja lääketieteellistä osaamista diagnoosin teossa ja yksilöllisesti suunnitellussa manuaalisessa hoidossa.

Osteopaattikoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa tutkia ja diagnosoida tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa, toiminnan häiriöitä ja niiden vaikutuksia kehon toimintaan sekä osaa tuki- ja liikuntaelimistön erotusdiagnostiikkaa. Koulutuksen aikana opiskelijalle kertyy laaja osaaminen turvallisista manuaalista hoitotekniikoista: lihasten, lihaskalvojen ja nivelten käsittelyt, niveliin kohdistuvat manipulaatiot sekä kraniaalinen eli pään alueen ja viskeraalinen eli sisäelinten käsittely. Osteopaatti osaa laatia hoitosuunnitelman ja toteuttaa hoidon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja rajoitteet huomioiden sekä ohjata asiakkaalle kotihoito-ohjeita ja harjoitteita hoidon tueksi.

Osteopaatti työskentelee itsenäisesti keskeisen lainsäädännön ja eettisten periaatteiden mukaisesti. Hän kykenee asiakaslähtöiseen työskentelyyn ja rakentavaan yhteistyöhön muun terveydenhuoltohenkilöstön kanssa ja pystyy kehittämään ammattialaansa työelämässä. Tutkinnon suorittanut omaa valmiudet jatkuvaan ammatilliseen kasvuun.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Osteopaattikoulutuksessa yhdistyvät teorian ja käytännön opiskelu. Koulutuksessa panostetaan vankkaan anatomian, fysiologian ja patologian osaamiseen sekä pitkälle erikoistuneeseen palpaatiotaitoon eli käsin tehtävään kehon rakenteiden tunnusteluun ja tutkimiseen.

Opetusmenetelminä ovat mm. aktivoivat luennot, itsenäinen opiskelu ja oppimistehtävät, pienryhmätyöskentely, käänteinen opetus, verkko-opiskelu, teoriatentit, ohjatut harjoitukset, käytännön tentit, OSCE-tentit (objective structured clinical exam), näyttökokeet, projektioppiminen ja reflektio.  Tulevaa ammattia varten harjoitellaan aidoissa vastaanottotilanteissa harjoitteluohjaajien kanssa asiakkaan haastattelua, tutkimista ja hoitoa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Osteopaattitutkinnon suorittanut saa hakemuksesta Valviralta luvan käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Osteopaatti työskentelee yleensä yrittäjänä terveydenhuoltoalalla. Osteopaatti työskentelee joko itsenäisenä ammatinharjoittajana tai osana suurempaa työyhteisöä. Vaihtoehtoisesti osteopaatti voi toimia myös erilaisissa yhdistyksissä, järjestöissä ja yrityksissä alan asiantuntijana.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa osteopaatin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Röntgenhoitaja vastaa itsenäisesti ja moniammatillisen työryhmän jäsenenä potilaalle tehtävistä röntgen-, ultraääni-, magneetti- ja isotooppitutkimuksista, niihin liittyvistä toimenpiteistä ja sädehoidosta. Röntgenhoitaja toimii säteilyn lääketieteellisen käytön asiantuntijana.

Röntgenhoitajakoulutus tuottaa osaamista seuraavilla osa-alueilla: säteilyturvallisuusosaaminen, kuvantamistutkimuksiin ja sädehoitoon liittyvä osaaminen, asiakaslähtöinen ohjaus- ja hoitamisosaaminen, röntgenhoitajan työn kehittämisosaaminen, työelämäosaaminen, kielitaito sekä viestintä- vuorovaikutus- ja ryhmätyöosaaminen, eettisyys-, potilasturvallisuus- ja kulttuuriosaaminen.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Röntgenhoitajakoulutuksen opetusmenetelminä käytetään lähi- ja verkko-opetusta ja -ohjausta, itsenäistä työskentelyä sekä harjoittelua. Harjoittelut toteutetaan luokka- ja simulaatiotilanteissa sekä röntgen-, isotooppi- ja sädehoitoyksiköissä julkisessa terveydenhuollossa sekä yksityissektorilla. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Röntgenhoitajatutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä.

Röntgenhoitaja voi työskennellä terveyskeskusten ja sairaaloiden sekä yksityisten lääkäriasemien röntgen-, isotooppi- tai sädehoito-osastoilla kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi hän voi toimia lääketieteellisissä tutkimusryhmissä ja alan kaupallisissa yrityksissä myynti- ja tuotekehitystehtävissä, teollisuuden ja ympäristöterveydenhuollon palveluksessa, tutkimus- ja opetustehtävissä sekä eläinlääketieteessä. Röntgenhoitaja saa itsenäisesti tehdä lähetteen mukaisen säteilylle altistavan tutkimuksen ja antaa suunnitelman mukaisen sädehoidon.

Tehtävänimikkeitä voivat olla esim. röntgenhoitaja, järjestelmäasiantuntija, säteilyturvallisuusvastaava, opetushoitaja, diagnostisten lääkevalmisteiden esittelijä, laite-esittelijä, kouluttaja ja säteilyvalvoja ydinvoimalassa.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa röntgenhoitajan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, jonka tehtävä on toteuttaa ja kehittää terveyttä edistävää, ylläpitävää ja sairauksia ehkäisevää ja parantavaa sekä kuntouttavaa hoitotyötä yhteiskunnassa. Sairaanhoitaja hyödyntää hoitotieteellistä tietoa suunnitellessaan, toteuttaessaan, arvioidessaan ja kehittäessään hoitotyötä. Hoitotyön osaaminen edellyttää sairaanhoitajalta lisäksi monitieteistä tietoperustaa, kuten ajantasaista lääketieteen ja farmakologian sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden teoreettista osaamista.

Sairaanhoitaja työskentelee erilaisissa elämäntilanteissa olevien yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa. Sairaanhoitaja auttaa eri-ikäisiä ihmisiä ja heidän läheisiään kohtaamaan sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman elämänkaaren eri vaiheissa. Sairaanhoitaja hoitaa myös saattohoidossa olevia kuolevia potilaita ja tukee heidän läheisiään.

Sairaanhoitajakoulutus pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyysdirektiiviin, jossa määritellään yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan (180 op) ydinosaaminen. Sairaanhoitajan ammatillinen asiantuntijuus (180 op)  on määritelty kansallisesti ja se muodostuu seuraavista osa-alueista: ammatillisuus ja eettisyys, asiakaslähtöisyys, kommunikointi ja moniammatillisuus, terveyden edistäminen, johtaminen ja työntekijyysosaaminen, tiedonhallinta, ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, kliininen hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, yrittäjyys ja kehittäminen, laadun varmistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä sekä potilas- ja asiakasturvallisuus.

Opiskelija valitsee opintojensa lopussa 30 opintopisteen opintokokonaisuuden, kuten jonkun erikoisalan (esim. mielenterveys- tai perioperatiivinen hoitotyö) tai erikoisosaamisen (esim. digiosaaminen) opintoja oppilaitoksen tarjonnan mukaisesti.

Opiskelijan osaamisen kehittymistä eri osa-alueilla arvioidaan koko opiskelun ajan kansallisesti sovituilla kriteereillä. Opiskeltuaan 180 opintopistettä sairaanhoitajaopiskelijan on suoritettava hyväksytysti valtakunnallinen loppukoe, jossa arvioidaan yllä kuvattuja sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen osa-alueita.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Sairaanhoitajakoulutuksessa hyödynnetään monipuolisia opiskelijalähtöisiä opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmiä, kuten aktivoivat luennot, simulaatiot, taito- ja työpajat, seminaarit sekä itsenäinen opiskelu. Käytetyt opetus- ja oppimismenetelmät kehittävät työelämässä tarvittavaa osaamista ja työelämätaitoja, kuten digiosaamista.

90 opintopistettä koulutuksesta toteutuu ammatillista osaamista tukevassa harjoittelussa. Harjoittelut voivat toteutua erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä sairaaloissa, terveys- ja hyvinvointikeskuksissa sekä järjestöissä.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Sairaanhoitajatutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä.

Sairaanhoitaja voi toimia hoitotyön tehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä, kuten perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalihuollon yksiköissä sekä yksityisellä ja kolmannella sektorilla Suomessa ja EU-maissa.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa sairaanhoitajan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Sairaanhoitaja, diakoninen hoitotyö -koulutuksesta valmistuu sairaanhoitaja-diakonissoja. Koulutuksesta valmistuneella on kelpoisuus toimia laillistettuina sairaanhoitajina hoitotyön eri tehtävissä ja evankelis-luterilaisen kirkon diakonian viroissa.  Koulutus antaa erityisvalmiudet hengelliseen hoitotyöhön, sielunhoitoon ja ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Opinnot auttavat ymmärtämään eri uskontojen merkitystä terveysalan palveluissa ja antavat valmiuksia eri uskontoihin kuuluvien vuoropuhelun edistämiseen.

Koulutus pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyysdirektiiviin (2013/55/ EU), jossa määritellään yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan (180 op) ydinosaaminen. Koulutus sisältää kansallisesti ja valtakunnallisesti sovitut sairaanhoitajakoulutuksen ammatilliset osaamisvaatimukset. Lisäksi koulutus sisältää 90 opintopisteen laajuiset kirkolliset opinnot, jotka kelpoistavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian virkaan. Opiskelija valitsee vapaasti valittavina opintoina 10 op sairaanhoitajan tai kirkonalan opintoja oppilaitoksen tarjonnan mukaisesti.

Opiskelijan osaamisen kehittymistä eri osa-alueilla arvioidaan koko opiskelun ajan kansallisesti sovituilla kriteereillä. Opiskeltuaan 180 opintopistettä sairaanhoitaja-diakonissaopiskelijan on suoritettava hyväksytysti valtakunnallinen sairaanhoitajan loppukoe, jossa arvioidaan sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen osa-alueita.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutuksessa hyödynnetään monipuolisia opiskelijalähtöisiä opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmiä, kuten ammatillista kasvua tukeva lähiopetus, simulaatiot, taito- ja työpajat, seminaarit ja itsenäinen opiskelu. Käytetyt opetus- ja oppimismenetelmät kehittävät työelämässä tarvittavaa osaamista ja työelämätaitoja.

Sairaanhoitajan ammatilliset harjoittelut toteutuvat erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä sairaaloissa, terveys- ja hyvinvointikeskuksissa sekä järjestöissä. Koulutukseen kuuluu 15 opintopisteen laajuinen diakoniatyön harjoittelu.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Sairaanhoitajan (diakoninen hoitotyö) tutkinnon suorittanut työskentelee sairaanhoitajana toimiessaan Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä. Valmistuttuaan sairaanhoitaja-diakonissa voi toimia diakoniatyössä seurakunnassa tai hoitotyön tehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä, kuten perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalihuollon yksiköissä sekä yksityisellä ja kolmannella sektorilla Suomessa ja EU-maissa.

Sairaanhoitaja-diakonissa työskentelee erilaisissa elämäntilanteissa olevien yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa edistäen tasavertaisuutta ja toivon ylläpitämistä. Terveydenhuollon ammattilaisena hän edistää terveyttä kokonaisvaltaisesti, vahvistaa hengellisiä voimavaroja ja tukee asiakkaan omatoimista selviytymistä. Sairaanhoitaja-diakonissa toimii asiakaslähtöisesti yhteistyössä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon muiden toimijoiden sekä eri järjestöjen kanssa.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa sairaanhoitaja, diakoninen hoitotyö -koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Suuhygienistikoulutuksessa syvennytään eri-ikäisten asiakkaiden/potilaiden suun terveyden edistämiseen, hammas- ja suusairauksien syntyy ja ehkäisyyn sekä sairauksien varhaishoitoon. Opintojen aikana kehitetään terveyden edistämisen taitoja, kuten asiakkaan ohjausta, motivointia ja osallistamista suun terveyttä ylläpitäviin elintapoihin. Opintoihin sisältyy myös kieliopintoja, yrittäjyys- ja johtamisopintoja sekä tutkimus- ja kehittämisopintoja.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Koulutukseen sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua suun terveydenhuollon opetusklinikoilla, terveyskeskusten suun terveydenhuollon vastaanotoilla, kotihoidossa ja sairaaloissa, yksityisillä hammaslääkäriasemilla sekä hammasalan yrityksissä. Harjoittelujen aikana keskitytään erityisesti asiakkaan parodontologisten (ien- ja tukikudosten) ja kariologisten infektiosairauksien ehkäisyyn sekä niiden varhais- ja ylläpitohoitoon.  Harjoitteluissa toimitaan myös osana oikomishoidon tiimiä, perehdytään lähiesimiehen työnkuvaan ja toteutetaan esteettistä suun terveydenhoitoa.

Simulaatio-opinnoissa on käytössä moderneja hoitolaitteita ja välineitä suuhygienistin työssä tarvittavien taitojen harjoitteluun. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Suuhygienistitutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä. Suuhygienisti työskentelee asiantuntijana terveyskeskuksessa, sairaalassa tai yksityisellä hammaslääkäriasemalla yhteistyössä hammaslääkäreiden, terveydenhoitajien sekä muiden terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Suuhygienisti voi toimia myös lähiesimiestehtävissä, yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Lisäksi suuhygienisti voi työskennellä myynti- ja markkinointitehtävässä.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa suuhygienistin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Terveydenhoitajatutkinto on kaksoistutkinto, jonka aikana opiskelija suorittaa sekä terveydenhoitajan että sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnot. Ensin opiskellaan yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan opinnot (180 op) ja sitten terveydenhoitajatyön ammattiopinnot (60 op).

Terveydenhoitajakoulutuksessa saavutetaan vahva terveydenhoitajatyön, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön ammattitaito. Terveydenhoitajatyön näkökulma on terveyden edellytyksiä tukeva ja luova (promotiivinen) sekä sairauksia ennaltaehkäisevä (preventiivinen).

Terveydenhoitajan ydinosaamisen alueet ovat terveyttä edistävä terveydenhoitajatyö, yksilön, perheen ja yhteisön terveydenhoitajatyö, terveellisen ja turvallisen ympäristön edistämisen terveydenhoitajatyö, yhteiskunnallinen terveydenhoitajatyö sekä terveydenhoitajatyön johtaminen ja kehittäminen.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Terveydenhoitajakoulutus sisältää teoreettista opetusta, taito- ja työpajoja sekä simulaatioita. Tutkinnosta yli kolmannes on ammattitaitoa edistävää harjoittelua esimerkiksi terveys- ja hyvinvointikeskuksissa, sairaaloissa, yrityksissä tai järjestöissä. Opiskelu toteutuu lähi- ja etäopiskeluna ja edellyttää sekä itsenäistä opiskelua että ryhmä- ja tiimityöskentelyä. Opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti eri opetus- ja oppimismenetelmiä, digitaalisia oppimisympäristöjä ja sovelluksia sekä projekteissa opiskelua. Opiskelun aikana tehdään opinnäytetyö sekä terveydenhoitajatyön ammattiopintoihin liittyvä kehittämistyö. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Terveydenhoitajatutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä. Koulutus mahdollistaa työskentelyn monipuolisissa ja mielenkiintoisissa työtehtävissä. Terveydenhoitaja voi työskennellä äitiys- ja lastenneuvolatyössä, perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, kotihoidossa, avosairaanhoidon vastaanotolla sekä ikääntyneiden palveluissa. Lisäksi terveydenhoitaja voi työskennellä järjestöissä, terveyden edistämisen projekteissa, hyvinvointikoordinaattorina, tutkimushoitajana ja yrittäjänä. Terveydenhoitajan työ voi olla myös jalkautuvaa työtä esimerkiksi leikkipuistoihin tai ikäihmisten tapahtumiin. Terveydenhoitaja voi työskennellä myös sairaanhoitajana monipuolisissa hoitotyön tehtävissä.

Terveydenhoitaja tekee työtään niin yksilöiden, perheiden, ryhmien kuin yhteisöjenkin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Terveydenhoitajan työssä on keskeistä terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä työ sekä asiakkaiden voimavarojen ja itsehoidon tukeminen aina lapsuudesta vanhuuteen. Työ on itsenäistä, mutta edellyttää tiivistä monialaista ja -ammatillista yhteistyötä. Terveydenhoitajan työ vaatii vahvaa terveyden edistämisen osaamista ja kliinisiä perustietoja ja -taitoja sekä hyviä päätöksenteko-, ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja. Keskeistä työssä on terveyden suojelu, terveyden tasa-arvon lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Työterveyshuollossa työskentelevien tulee suorittaa työterveyshuollon pätevöittävä koulutus, joka antaa pätevyyden toimia työterveyshuollon ammattihenkilönä.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa terveydenhoitajan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Opintojen laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Toimintaterapeutti on kuntoutusalan asiantuntija, jonka tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa työskennellen mahdollistaa tälle merkityksellinen ja toimiva arki. Koulutuksessa opitaan tarkastelemaan asiakkaan toimintaa mahdollistavia tekijöitä sekä keinoja tukea tämän selviytymistä omassa arjessaan merkityksellisen toiminnan avulla.

Toimintaterapeutti perustaa asiakastyönsä toimintaterapian toimintakeskeiseen ja monitieteelliseen teoriataustaan ja toimii henkilölähtöisesti erilaisten asiakasryhmien kanssa, joko yksilö-, ryhmä- tai yhteisökuntoutuksessa. Toimintaterapeutti osaa käyttää tutkittuja menetelmiä toimintakyvyn ja toimintaympäristön arvioinnissa ja sen pohjalta tehdä yhdessä asiakkaan kanssa yksilölliset tavoitteet ja suunnitelman kuntoutumisen edistämiseksi.  Osallistumisen mahdollistamiseksi toimintaterapeutti osaa muokata tai hyödyntää fyysistä, sosiaalista, teknologista ja luontoympäristöä niin, että asiakkaan toimintamahdollisuudet paranevat ja tämän on mahdollista toimia omassa arjessaan mielekkäällä tavalla.

Opinnoissa omaksutaan näyttöön perustuva työskentelytapa. Toimintaterapeutin asiantuntijuus perustuu toiminnantieteeseen (occupational science), joka tutkii kaikenikäisten ihmisten ja ihmisryhmien toimintaa arjessa. Toimintaterapia ja toiminnantiede ovat kiinnostuneita toimintoihin liittyvistä yksilöllisistä valinnoista ja toiminnan merkityksestä tasapainoiselle elämälle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opiskelijalla on oppimisprosessissa aktiivinen ja vastuullinen rooli. Opiskelijan tulee sitoutua itsenäiseen opiskeluun. Toimintaterapeuttikoulutuksessa yhdistyvät lähiopetuspäivät, harjoittelu toimintaterapian eri toimintaympäristöissä, työn opinnollistaminen sekä etäopiskelu. Etäopiskelu voi olla itsenäistä opiskelua verkko-oppimisympäristössä, kirjallisuuteen perehtymistä ja oppimistehtävien tekemistä. Se voi toteutua myös ryhmä- ja tiimityöskentelynä tai webinaareina. Opintoja voi suorittaa tämän lisäksi kehittämishankkeissa sekä moniammatillisissa ja -alaisissa oppimisympäristöissä. Koulutukseen sisältyy harjoittelua työpajoissa ja kokopäiväistä työskentelyä käytännön työelämässä. Opiskelussa käytetään pääsääntöisesti englanninkielistä kirjallisuutta.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Toimintaterapeuttitutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana terveydenhuollon ammattihenkilönä. Toimintaterapeutti on korkeasti koulutettu kuntoutumisen asiantuntija, joka työskentelee monialaisessa yhteistyössä tai itsenäisesti.

Toimintaterapeutti voi työskennellä julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla tai yrittäjänä. Toimintaterapeutti voi työllistyä esim. sairaalaan, terveyskeskukseen, hyvinvointi- tai palvelukeskukseen, kouluun, päiväkotiin, erityishuoltopiiriin, asumisyksiköihin tai hyvinvointialan järjestöihin, hankkeisiin ja kehittämistehtäviin. Toimintaterapeutteja tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän esim. ikääntyneen väestön kotona asumisen tukemisessa kotikuntoutuksessa tai kotiin vietävissä palveluissa, lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kasvun tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä, asiakkaiden tasapainoisen elämän mahdollistamisessa, työkyvyn arvioinnissa ja ylläpidossa sekä kuntouttavassa työtoiminnassa.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa toimintaterapeutin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Liikunta-ala

Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Liikunnanohjaajakoulutuksessa kaikissa koulutusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa opiskeltavia keskeisiä osaamisalueita ovat liikunnan pedagogiikka, liikuntajohtaminen, työelämän kehittämisosaaminen sekä liikuntapalvelut ja yrittäjyys.

Opintojen painotus eri liikunta-alan ammattikorkeakouluissa vaihtelee. Erityisosaamista voi hankkia koulutusta tarjoavasta ammattikorkeakoulusta riippuen kilpa-ja huippu-urheilusta, kunto- ja terveysliikunnasta, valmennuksesta, liikuntapalveluista, soveltavasta liikunnasta, terveyden edistämisestä, hyvinvointivalmennuksesta ja liikuntaterapiasta, urheiluvalmennuksesta, luontoliikunnasta, lasten ja nuorten liikunnasta tai liikunta-alan kehittämisestä ja johtamisesta.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Koulutuksessa käytetään opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä, joissa opiskelija on oppimisprosessin keskiössä. Liikunnanohjaajan opinnot muodostuvat perus-, ammatti- ja vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Opiskelun keskeinen piirre on vahva yhteys työelämään, joka toteutuu erilaisissa oppimisprojekteissa, harjoitteluissa ja opinnäytetöissä. Työelämäprojekteissa opiskelijat pääsevät verkostoitumaan, ratkomaan ongelmia ja kehittämään uusia tuotteita tai toimintatapoja. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Liikunta-alan koulutuksen saanut liikunnanohjaaja työskentelee mm. kuntien, liikuntajärjestöjen ja -seurojen tai yksityisten liikunta- ja hyvinvointiyritysten palveluksessa. Monialaisen ohjaus-, valmennus- ja kouluttajatyön lisäksi liikunnanohjaaja voi toimia asiantuntija-, esimies-, hallinto- ja kehittämistehtävissä. Alan yksityisen palvelutarjonnan kasvaessa yhä useammat työllistyvät yrittäjinä tai ammatinharjoittajina.

Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky

Lisätietoa liikunnanohjaajan koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Kauneudenhoitoala

Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Estenomi on kauneudenhoitoalan asiantuntija. Alan ydinosaamista on koulutusta tarjoavasta ammattikorkeakoulusta riippuen joko kosmetiikka-alan liiketoiminta ja kosmetiikan raaka-ainetietous tai kokonaiskuva kauneudenhoidon ja muodin suuntauksista ja soveltuvuudesta asiakkaille.

Estenomi osaa soveltaa tietoaan kehittämis-, tuottamis- ja johtamistyössä sekä työskentelee eettisesti kestävällä pohjalla. Estenomin erityisenä tehtävänä on asiantuntijana edistää alan verkostoitumista ja yhteistoimintaa sekä saattaa markkinoille yksilöiden ja ryhmien käyttöön tuotteita, palveluita sekä ajantasaista ja tutkittua tietoa.

Tärkeä osa asiantuntijuutta on kriittinen suhtautuminen kosmetiikan, kauneudenhoidon ja muodin markkinoilla annettuihin tuotelupauksiin. Kuluttajat ja palveluiden tuottajat saavat estenomeilta monipuolista ja ajanmukaista tuotetietoutta sekä opastusta tuotteiden valintaan ja turvalliseen käyttöön.

Koulutusta tarjoavasta ammattikorkeakoulusta riippuen teoriaopintoihin kuuluu mm. lainsäädäntöä, markkinointiviestintää, kemiaa, kieliopintoja, tyyliä, meikkausta, ihon- ja hiustenhoitoa, yrittäjyyttä ja asiakaspalvelua.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opinnot toteutetaan ammattikorkeakoulusta riippuen päivä- tai monimuoto-opintoina. Opinnot koostuvat esim. luennoista, itsenäisestä työskentelystä, esittelyistä, työpajoista sekä ryhmätöistä. Opintoja saatetaan toteuttaa myös laboratoriotyöskentelynä, tiimityöskentelynä tai muotinäytösprojektissa.

Opintoihin kuuluu tiivis yhteistyö yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Tämä mahdollistaa kauneudenhoito- ja kosmetiikka-alan toimijoiden kanssa verkostoitumisen yrityksiin tehtävissä projekteissa. Opiskelija voi syventää osaamistaan itse valitsemissaan täydentävissä opinnoissa sekä harjoittelussa. Tutkintoon sisältyy myös asiantuntijuutta kehittävä opinnäytetyö. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Kansainvälistä kokemusta on mahdollista hankkia myös ulkomaisessa harjoittelussa tai osallistumalla kansainvälisille messuille tai konferensseihin.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Estenomi toimii kosmetiikan, kauneudenhoidon sekä muodin osto-, myynti- ja markkinointitehtävissä. Koulutuksesta valmistunut voi toimia myös koulutus- ja tiedotustehtävissä. Estenomi työskentelee erilaisten kauneudenhoitoalan ammattilaisten kanssa ja pystyy toimimaan linkkinä esim. kosmetiikan tuotekehityksen, oston ja markkinoinnin välillä. Työtä tehdään yritysasiakkaiden, päämiehien ja asiakkaiden kanssa.

Lisätietoa estenomin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Tekniikan ala

Insinööri (AMK) koulutukset

Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Energia- ja ympäristötekniikan koulutusten tutkinto-ohjelmat tarjoavat opiskelijalle laajan energiatekniikan ja/tai ympäristötekniikan osaamisen. Opintojen aikana syvennetään luonnontieteellistä osaamista matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa.

Energiatekniikan koulutuksessa opiskelijalle karttuu osaamista vaihtoehtoisista energian tuotantomenetelmistä, energian käytöstä ja jakelusta sekä erilaisista energiantuotantolaitoksista. Koulutuksesta valmistunut osaa vertailla eri energiamuotojen tehokkuutta, taloudellisuutta ja vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan.

Ympäristötekniikan koulutuksessa opiskelijalle karttuu osaamista ja muodostuu näkemys eri ympäristötoimialoista, kuten vesi- ja jätehuollosta, ilmansuojelusta, energiatekniikasta sekä pilaantuneen ympäristön hoidosta ja kunnostuksesta. Opiskelija ymmärtää ympäristöalaan liittyvien laitteiden ja prosessien toiminnan. Koulutuksesta valmistunut osaa suunnitella toimintoja materiaali- ja resurssitehokkaasti kiertotalouden näkökulmat huomioiden. Opintojen aikana perehdytään myös ympäristölainsäädäntöön ja -sopimuksiin sekä ympäristöjärjestelmiin.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opiskelu on käytännönläheistä ja vastaa työelämän osaamiseen ja tarpeisiin. Teoriaopetuksen rinnalla oppimista tapahtuu paljon laboratorioissa.  Perinteisen lähiopetuksen lisäksi opiskellaan tiimeissä ja projekteissa sekä suoritetaan verkko-opintoja. Harjoittelujaksojen aikana opiskelija voi suunnata osaamistaan omien osaamistavoitteidensa mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Energia- ja ympäristötekniikan insinöörillä on valmiudet toimia teollisuuden ja elinkeinoelämän käyttö-, suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja tuotekehitystehtävissä, itsenäisenä yrittäjänä sekä alaan liittyvissä viranomaistehtävissä. Tehtävänimikkeenä voi olla ammatillisesta suuntautumisesta ja vastuualueesta riippuen esim. energia-asiantuntija, huoltopäällikkö, kehitysinsinööri, käyttöpäällikkö, ympäristöpäällikkö, prosessisuunnittelija, voimalaitoksen kunnossapitomestari tai ympäristöinsinööri.

Lisätietoa eri ammattikorkeakouluissa toteutettavista insinööri-koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa? 

Konetekniikan ja ajoneuvotekniikan koulutusten tutkinto-ohjelmat tarjoavat opiskelijalle monipuolisen konetekniikan tai ajoneuvotekniikan osaamisen, joka sisältää myös sähkötekniikan osaamisen.

Konetekniikan opinnoissa opiskelija saa osaamista tuotteiden suunnittelusta sekä niiden valmistuksessa tarvittavista laitteista ja järjestelmistä. Opintojen aikana syvennetään erilaisten valmistusmenetelmien ja tuotantotekniikoiden sekä tuotannon suunnittelun osaamista. Konetekniikassa voi ammattikorkeakoulusta riippuen erikoistua erilaisiin osaamisalueisiin, kuten koneautomaatioon, tuotekehitykseen, tuotantotekniikkaan, lentokonetekniikkaan tai älykkäisiin koneisiin. Luonnontieteiden perusteet sekä ammattiaineet statiikasta lujuusoppiin ja koneenosaopista tietokoneavusteiseen suunnitteluun sekä materiaalioppiin ovat olennainen osa opintoja.

Ajoneuvotekniikassa opiskelijalle karttuu osaamista ajoneuvojen perusrakenteista, komponenteista ja järjestelmistä sekä ajoneuvojen valmistusmenetelmistä, moottorin toiminnasta, ajoneuvon dynaamisesta käyttäytymisestä sekä vianetsinnästä.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opiskelu on käytännönläheistä ja vastaa työelämän osaamiseen ja tarpeisiin.  Teoriaopetuksen rinnalla oppimista tapahtuu paljon laboratorioissa.  Perinteisen lähiopetuksen lisäksi opiskellaan tiimeissä ja projekteissa sekä suoritetaan verkko-opintoja. Harjoittelujaksojen aikana opiskelija voi suunnata osaamistaan omien osaamistavoitteidensa mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Tutkintojen tuottama osaaminen mahdollistaa työskentelyn monipuolisesti eri teollisuuden aloilla kotimaassa ja ulkomailla. Tehtäväkenttään voi kuulua tuotekehitystä, koneensuunnittelua, tutkimusta, logistiikkaa, tuotantoa tai koulutusta. Mahdollisuutena on myös työskennellä palvelutuotannon alueella, jossa tehtävät voivat liittyä digitalisaatioon, kehittyviin materiaaleihin, teollisen internetin sekä teollisuuden älykkäisiin ratkaisuihin.

Ajoneuvo- tai autotekniikan insinöörit työskentelevät esim. ajoneuvojen ja liikkuvien työkoneiden katsastuksen, suunnittelun, valmistuksen, myynnin tai huollon parissa.

Lisätietoa eri ammattikorkeakouluissa toteutettavista insinööri-koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Logistiikan tutkinto-ohjelmasta valmistuneet osaavat suunnitella, kehittää ja johtaa logistisia järjestelmiä asiakaslähtöisesti. Opiskelijalle karttuu osaamista logistiikan operatiivisista toiminnoista ja logistiikkaprosesseista sekä liiketoiminnasta ja sen lainalaisuuksista. Koulutuksesta valmistunut ymmärtää materiaali-, tieto-, pääoma- ja kierrätysvirtojen merkityksen yrityksen toiminnalle ja kannattavuudelle sekä osaa kehittää ja johtaa organisaation materiaalivirtoja. Opinnoissa perehdytään tilaus-toimitusketjun suunnitteluun, organisointiin, analysointiin ja kehittämiseen sekä logistiikan ohjaamisen tietojärjestelmiin.

Liikennealan tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla insinöörillä on vankka liikennesuunnittelun ja älyliikenteen perusosaaminen sekä ymmärrys liikenteen merkityksestä osana ihmisen arkea. Opiskelija osaa tehdä liikennesuunnitelmia sekä arvioida niiden toimivuutta ja liikenteen ympäristövaikutuksia. Opiskelijalle karttuu osaamista liikennetutkimuksien tekemisestä, tiedon hankinnasta ja projektien hallinnasta.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Teoriaopetuksen rinnalla oppimista tapahtuu paljon työelämä- ja ongelmalähtöisissä harjoitustöissä ja projekteissa. Oppimisen tukena on toiminnan ja logistiikan hallinnan ohjelmistoja, toiminnan kehittämiseen soveltuvia yrityspeliympäristöjä sekä suunnittelu- ja simulointiohjelmistoja.

Harjoittelujaksojen aikana opiskelija voi suunnata osaamistaan omien osaamistavoitteidensa mukaisesti. Opintoja toteutetaan monipuolisesti. Opintoja voi suorittaa myös verkossa. Työelämässä jo oleville on tarjolla joustavia monimuotototeutuksia. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Logistiikan osaajia tarvitaan keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Alan tyypillisimpiä työnantajia ovat logistiikan palveluyritykset, kuljetus- ja huolintaliikkeet sekä satamaoperaattorit. Työmahdollisuuksia tarjoavat myös tukkukauppa, vientiteollisuus ja konsulttitoimistot. Koulutus antaa hyvät edellytykset työskentelyyn ulkomailla.

Logistiikkainsinöörit sijoittuvat erilaisiin suunnittelun, asiakaspalvelun ja hallinnon työtehtäviin sekä esimiehiksi. Logistiikan koulutus antaa valmiuksia monenlaisiin työtehtäviin, joissa edellytetään logistiikan ja liike-elämän tuntemusta.

Logistiikkainsinöörin tehtävänimikkeitä voivat olla esim. varastoesimies, kuljetusesimies, huolintaesimies, kuljetussuunnittelija, satamainsinööri, huolitsija, logistiikka- ja projektipäällikkö.

Liikennealan insinööri voi työskennellä esim. suunnittelijana, asiantuntijana, projektipäällikkönä tai esimiehenä tehtävissä, jotka liittyvät esim. kävelyn, pyöräilyn, ajoneuvoliikenteen ja joukkoliikenteen suunnitteluun tai maankäyttöön ja kaavoitukseen. Tehtäviin voivat kuulua erilaiset liikenteen ohjaukseen ja viitoituksen liittyvät suunnittelutyöt tai älyliikenteen asiantuntijatehtävät.

Työnantajina toimivat tyypillisesti liikennealan konsulttitoimistot, liikennealaa palvelevat yritykset, kunnat, maakunnat ja kaupungit, valtion virastot ja oppilaitokset, joukkoliikenneviranomaiset sekä kotimaiset ja kansainväliset kuljetus- ja logistiikkayritykset. Tehtävänimikkeinä ovat mm. liikenneinsinööri, suunnitteluinsinööri, joukkoliikennesuunnittelija, tienpidon asiantuntija, projektipäällikkö, ylitarkastaja tai konsultti.

Lisätietoa eri ammattikorkeakouluissa toteutettavista insinööri-koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Maanmittaustekniikka on laaja-alainen ja monitieteinen tutkinto-ohjelma. Maanmittauksen tutkinto-ohjelmasta valmistunut insinööri hallitsee maasto- ja kiinteistötietojen ylläpidon, arvioinnin ja kehittämisen sekä niissä käytettävät tietojärjestelmät. Tätä osaamista tarvitaan rakentamisen, maan omistuksen ja maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä maanmittauksen toimitustuotannossa. Opiskelija oppii käyttämään mittalaitteita sekä keräämään paikkatietoja sekä analysoimaan niiden tuloksia. Opintojen aikana opitaan käyttämään uusinta tekniikkaa, kuten ilmakuvauskoptereita, laserkeilaimia, GPS-kartoituslaitteita ja erilaisia 3D-mallinnus-, suunnittelu- ja laskentaohjelmistoja.  Kiinteistötoimitukset, kuten lohkomiset ja tietoimitukset sekä maankäytön suunnittelu ja kaavoitus edellyttävät tarvittavan lainsäädännön ja yhdyskuntatalouden osaamista.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Teoriaopetuksen rinnalla oppimista tapahtuu paljon käytännön harjoitustöissä ja projekteissa, kuten maastomittauksissa sekä erilaisten mittaus- ja kartoituslaitteiden käytössä. Oppimisessa käytetään apuna mm. avaruus- ja tietoteknisiä sovelluksia ihmisten elinolosuhteiden kehittämiseksi ja kohteiden paikantamiseksi. Mittaus- ja tietotekniikkaa apuna käyttäen voidaan paikkatietoaineistoja, tietovarastoja ja rekistereitä muokata eri käyttötarkoituksiin soveltuviksi. Harjoittelujaksojen aikana opiskelija voi suunnata osaamistaan omien osaamistavoitteidensa mukaisesti. Opintoja toteutetaan monipuolisesti, ja niitä voi suorittaa myös verkossa. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Maanmittausinsinöörit työllistyvät sekä julkishallinnon että yksityisten toimijoiden palvelukseen. Maanmittausinsinöörejä työskentelee Maanmittauslaitoksessa, kunnissa ja kaupungeissa, yksityisissä konsulttitoimistoissa sekä ohjelmistotaloissa. Työtehtävät ovat monipuolisia: maasto- ja rakennusmittaus, kartoitustehtävät, paikkatieto, sovelluskehitys ja ohjelmointi, ympäristönsuunnittelu, kiinteistötehtävät, kaavoitus, geodeettinen laskenta sekä hallinnolliset ja esimiestehtävät. Tehtävänimike voi olla esim. maanmittaus- ja toimitusinsinööri, maankäyttöinsinööri, paikkatietoinsinööri, paikkatietoasiantuntija, mittauspäällikkö, tontti-insinööri, kaavoittaja, kaavoitusinsinööri tai kaavasuunnittelija.

Lisätietoa eri ammattikorkeakouluissa toteutettavista insinööri-koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Prosessi- ja materiaalitekniikan tutkinto-ohjelmien insinöörikoulutus tarjoaa opiskelijalle osaamista erilaisista materiaaleista, niiden raaka-aineista, ominaisuuksista ja valmistusratkaisuista sekä asiakastuotteista. Opintojen aikana opiskelija oppii analysoimaan tuotanto- ja tuoteratkaisuja taloudellisuuden, turvallisuuden sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmista. Prosessi- ja materiaalitekniikan insinööri on tuotekehityksen, valmistuksen ja laadun sekä työnjohtamisen osaaja, jolla on vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä monipuoliset työelämätaidot. Tekemällä oppiminen sekä osallistuminen yritysyhteistyöhankkeisiin kehittävät opiskelijan työelämävalmiuksia ja mahdollistavat verkostoitumisen yritysten sekä muiden työelämän organisaatioiden kanssa jo opintojen aikana.

Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutuksia tarjoavat ammattikorkeakoulut painottavat osaamisalueita eri tavoin.  Koulutukset painottuvat esim. kemiantekniikkaan, prosessitekniikkaan, biotuotetekniikkaan, puutuotetekniikkaan tai elintarviketekniikkaan.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opiskelu on käytännönläheistä ja vastaa työelämän osaamiseen ja tarpeisiin. Teoriaopetuksen rinnalla oppimista tapahtuu paljon laboratorioissa.  Perinteisen lähiopetuksen lisäksi opiskellaan tiimeissä ja projekteissa sekä suoritetaan erilaisia verkko-opintoja. Harjoittelujaksojen aikana opiskelija voi suunnata osaamistaan omien osaamistavoitteidensa mukaisesti. Opintoja toteutetaan monipuolisesti. Työelämässä jo oleville on tarjolla joustavia monimuotototeutuksia. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Prosessi- ja materiaalitekniikan tutkinto-ohjelmista valmistunut insinööri toimii Suomen keskeisillä vientialoilla, kuten kemianteollisuudessa, puunjalostusteollisuudessa, petrokemianteollisuudessa, kaivosteollisuudessa ja metallien jalostuksessa, elintarviketeollisuudessa sekä muovi- ja kumiteollisuudessa. Lisäksi hän voi työskennellä näitä aloja palvelevien yritysten, kuten kone- ja laitetoimittajien, raaka-ainetoimittajien sekä suunnittelutoimistojen palveluksessa.

Tyypillisiä työtehtäviä ovat tuotannon, tuotekehityksen, laadunvarmistuksen, myynnin ja asiakaspalvelun asiantuntija-, suunnittelu- ja esimiestehtävät.

Tutkinto antaa hyvät valmiudet työskennellä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin liiketoimintaympäristössä ja mahdollistaa työllistymisen sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.

Lisätietoa eri ammattikorkeakouluissa toteutettavista insinööri-koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmat vastaavat rakennustekniikan ja talotekniikan alan ammattikorkeakoulutuksesta. Tutkinto-ohjelmissa opiskelija saa matemaattisten ja luonnontieteellisten opintojen ohessa osaamista rakentamisen suunnitteluun, tuotantoon ja kehittämiseen sekä rakentamisen projektien johtamiseen ja taloudelliseen ajatteluun. Rakentamisessa opiskellaan talonrakennustekniikkaa, rakennetekniikkaa, rakennustuotantoa ja infrarakentamista.

Talotekniikka jaetaan usein sähköiseen talotekniikkaan ja LVI-talotekniikkaan. LVI-talotekniikassa opiskelijalle karttuu osaamista lämmitys-, vesijohto- ja ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelusta, toteuttamisesta, hallinnasta ja kehittämisestä. Sähköisen talotekniikan tutkinto-ohjelma on sähköinsinöörikoulutus, jossa opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan toimivia ja turvallisia sähköteknisiä ratkaisuja rakennuksiin.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opiskelu on käytännönläheistä ja vastaa työelämän osaamiseen ja tarpeisiin. Teoriaopetuksen rinnalla oppimista tapahtuu paljon laboratorioissa ja työmailla.  Perinteisen lähiopetuksen lisäksi opiskellaan tiimeissä ja projekteissa sekä suoritetaan verkko-opintoja. Harjoittelujaksojen aikana opiskelija voi suunnata osaamistaan omien osaamistavoitteidensa mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Rakennusala tarjoaa monipuolisia suunnittelun ja tuotannon sekä tuotekehityksen ja myynnin työtehtäviä uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen parissa.  Yhä suurempana työalueena ovat kiinteistöjen käyttö ja ylläpito. Alalta valmistuneiden insinöörien työtehtäviä ovat esim. asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten rakenteiden ja talotekniikan suunnittelu, varsinaisen rakentamisen johtaminen, kunnossapito ja korjausrakentaminen sekä infrarakentaminen.

Valmistuneet sijoittuvat esim. insinööri- ja suunnittelutoimistoihin, rakennusliikkeiden palvelukseen ja rakennustuoteteollisuuteen ja julkiselle sektorille. Lisäksi kiinteistöyhtiöt ja kiinteistöpalveluyritykset ovat suuria työllistäjiä.

Talotekniikan koulutuksista valmistuvat työskentelevät esim. LVI-, sähkö- ja automaatiosuunnittelijoina, LVI- tai sähkötöiden johtajina, urakoinnissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä, laitevalmistuksessa ja myynnissä sekä valvonta- ja viranomaistehtävissä.

Lisätietoa eri ammattikorkeakouluissa toteutettavista insinööri-koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörikoulutuksen tutkinto-ohjelmat tarjoavat opiskelijalle monipuolista sähkövoimatekniikan, automaatiotekniikan, elektroniikan alan ja sähköisen talotekniikan osaamista. Koulutuksesta valmistunut osaa suunnitella, kehittää, toteuttaa ja ylläpitää sähköistykseen ja automaatioon liittyviä järjestelmiä ja ratkaisuja esim. teollisuuden, liikenteen, asumisen ja kotitalouksien tarpeisiin. Opintojen aikana opitaan ohjelmoimaan järjestelmiä ja testaamaan niitä. Koulutuksen tuoma osaaminen vastaa suomalaisessa teollisuudessa käynnissä olevaan rakennemuutokseen, jonka ytimessä ovat digitalisaatio, robotisaatio, automatisaatio, älykkäät sähköverkot, teollinen internet sekä teollisuuden älykkäät ratkaisut. Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut painottavat osaamisalueita eri tavoin. Osaamisalueita ovat esim. sähkövoimatekniikka, sähköinen talotekniikka, automaatiotekniikka, elektroniikka ja älykkäät koneet.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Sähkö- ja automaatiotekniikan osaajilta edellytetään syvää sähkötekniikan ja sen osa-alueiden tuntemusta teoreettisella ja käytännön tasolla. Teoriaopetuksen rinnalla oppimista tapahtuu paljon laboratorioharjoituksissa, ryhmätöissä ja projekteissa. Harjoittelujaksojen aikana opiskelija voi suunnata osaamistaan omien osaamistavoitteidensa mukaisesti. Opintoja toteutetaan monipuolisesti. Opintoja voi suorittaa myös verkossa. Työelämässä jo oleville on tarjolla joustavia monimuotototeutuksia. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmista valmistunut insinööri toimii yleensä asiantuntijatehtävissä teollisuuden, energia-alan tai rakennusalan palveluksessa. Tyypillisiä työtehtäviä ovat älykkäiden sähkö- ja automaatiojärjestelmien suunnittelu, hankinta, käyttöönotto ja kunnossapito. Suunniteltavat järjestelmät liittyvät teollisten prosessien automatisointiin, yksittäisiin älykkäisiin elektronisiin laitteisiin ja sähkökoneisiin sekä sähkön tuotanto- ja jakelujärjestelmiin. Rakennusalan työtehtävät liittyvät erilaisten rakennusten ja laitosten sähköistyksen ja automatisoinnin suunnitteluun. Työtehtävien kirjo alalta valmistuneilla insinööreillä on laaja.

Lisätietoa eri ammattikorkeakouluissa toteutettavista insinööri-koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta. 
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmien koulutus tarjoaa opiskelijalle osaamista ohjelmointiin ja ohjelmistotuotantoon, tietokantojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja hyödyntämiseen, tietoverkkoihin ja tietoliikenteeseen, web-teknologiaan ja web-tuotantoon sekä laitteisiin ja järjestelmiin.  Tietotekniikan opinnoissa opitaan suunnittelemaan, kehittämään ja käyttämään ihmisten, yritysten ja laitteiden välisessä viestinnässä tarvittavia sovelluksia ja järjestelmiä.

Tieto- ja viestintätekniikan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut painottavat osaamisalueita eri tavoin. Osaamisalueita ovat esim. ohjelmistotuotanto, mobiilijärjestelmät, hyvinvointi- ja terveysteknologia, pelisovellukset, mediatekniikka ja älykkäät IoT-laitteet.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opiskelu on käytännönläheistä ja vastaa työelämän osaamiseen ja tarpeisiin. Opinnoissa keskeisessä asemassa ovat erilaiset projektit ja käytännön harjoitustyöt sekä laboratoriotyöskentely.  Ammatillisessa harjoittelussa opiskelija voi suunnata ja syventää osaamistaan. Ryhmä- ja tiimityötaidot kehittyvät opintojen aikana.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistunut insinööri voi toimia asiantuntijatehtävissä yrityksissä, julkisella sektorilla sekä monenlaisissa projekteissa.  Työympäristö on usein kansainvälinen. Asiantuntijatehtävissä kehitetään modernissa yhteiskunnassa ja jokapäiväisessä elämässä käytettäviä palveluita ja laitteita. Ammattinimikkeitä voivat olla esim. ohjelmistoinsinööri ohjelmistotaloissa, tutkimusinsinööri tuotekehityksessä, ICT-insinööri yritysten tietoverkkojen suunnittelussa ja tietoturvallisuudessa, erikoisasiantuntija teknisessä tuessa, asiakaspalvelussa tai teknisessä myynnissä.

Lisätietoa eri ammattikorkeakouluissa toteutettavista insinööri-koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Tuotantotalouden insinööri ymmärtää yritystoiminnan kokonaisuuden tekniikan, talouden ja johtamisen näkökulmista sekä saa opinnoista valmiuksia teollisen palveluliiketoiminnan ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Opinnoissa opitaan mallintamaan, analysoimaan ja suunnittelemaan kaikkia niitä toimintoja ja prosesseja, joita tavaroiden ja palveluiden tuottaminen vaatii: toiminnanohjaus, valmistus, automaatiojärjestelmät, hankintatoimi, myynti, toimitusketjun hallinta, logistiikka sekä laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät. Koulutuksesta valmistunut osaa käyttää yritysten tietojärjestelmiä (esimerkiksi SAP) ja hyödyntää digitaalista tietoa. Opiskelija saa osaamista arvioida yritysten toiminnan ja investointien kannattavuutta ja tuottavuutta sekä kehittää niiden suorituskykyä. Opinnoista saadaan osaamista johtamisen eri näkökulmiin ja valmiuksia yrittäjyyteen.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Teoriaopetuksen rinnalla oppimista tapahtuu paljon työelämä- ja ongelmalähtöisissä harjoitustöissä ja projekteissa. Oppimisen tukena on toiminnan ja talouden hallinnan ohjelmistoja, toiminnan ja tuotteiden kehittämiseen soveltuvia yrityspeliympäristöjä sekä suunnittelu- ja simulointiohjelmistoja.

Harjoittelujaksojen aikana opiskelija voi suunnata osaamistaan omien osaamistavoitteidensa mukaisesti. Opintoja toteutetaan monipuolisesti, ja niitä voi suorittaa myös verkossa. Työelämässä jo oleville on tarjolla joustavia monimuotototeutuksia. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Tekniikan, talouden ja johtamisen opinnoissa karttunut osaaminen mahdollistaa toimimisen yritysten kehitys- ja asiantuntijatehtävissä. Mahdollisia työtehtäviä ovat erilaiset teollisuuden, palveluyritysten ja julkisen sektorin kehitys-, suunnittelu-, hankinta-, myynti-, palvelu- ja esimiestehtävät.

Tuotantotalouden insinöörien tehtävänimikkeet vaihtelevat tehtävä- ja vastuualueiden mukaan. Tehtävänimike voi olla esim. kehitysinsinööri, suunnitteluinsinööri, tuotannon suunnittelija, tuotantoinsinööri, laatuinsinööri, projekti-insinööri, myynti-insinööri, tarkastusinsinööri tai projektipäällikkö, hankintapäällikkö, logistiikkapäällikkö, myyntipäällikkö, tuotantopäällikkö, tuotepäällikkö tai konsultti, kontrolleri. Työtehtävien kirjo alalta valmistuneilla insinööreillä on laaja.

Lisätietoa eri ammattikorkeakouluissa toteutettavista insinööri-koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Muut tekniikan alan tutkinnot

Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Laboratorioanalyytikko on biologisten ja kemiallisten laboratorioanalyysien asiantuntija.  Laboratorioanalyytikon osaamisalueita ovat laadukas ja turvallinen laboratoriotyöskentely, analyysitulosten raportointi ja tulosten arviointi, tilastollisten menetelmien hyödyntäminen sekä analyysimenetelmien kehittäminen ja validointi.

Opinnoissa perehdytään laaja-alaisesti biologian ja kemian eri osa-alueiden analytiikkaan. Harjoittelujaksojen, vapaasti valittavien opintojen, opinnäytetyön sekä erilaisten projektien kautta voi syventää osaamistaan yksilöllisten kiinnostuksenkohteiden mukaan.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Laboratorioanalyytikkokoulutuksessa käytännön laboratoriotaitojen osaaminen on keskeistä ja opiskelusta vähintään puolet toteutetaankin erilaisissa laboratorioissa.  Opetuksen keskeisenä ajatuksena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka osaavat yhdistää teorian käytännön laboratoriotyöskentelyyn. Laboratorio-opetuksessa hyödynnetään paljon projektityöskentelyä, jossa opiskelijat työskentelevät pareittain tai pienryhmissä. Teoriaopetusta järjestetään aktivoivina luentoina sekä erilaisissa verkko-oppimisympäristöissä.

Osa opinnoista suoritetaan englanniksi, sillä tutkintoon kuuluu kansainvälinen lukukausi ”Environmental and Forensic Analysis”. Kansainvälinen lukukausi toteutetaan yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten yhteistyökorkeakoulujen sekä erilaisten tutkimuslaitosten kanssa. Kansainvälisen lukukauden voi suorittaa ulkomaisissa partnerikouluissa tai yhdessä kansainväliselle lukukaudelle osallistuvien vaihto-opiskelijoiden kanssa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Laboratorioanalyytikko työskentelee yleensä erilaisten tutkimuslaitosten ja yritysten laboratorioissa analytiikan, laadunvalvonnan, tuotekehityksen sekä testauksen parissa. Laboratorioanalyytikolla on valmiudet ohjata ja kehittää laboratorion toimintoja laaja-alaisesti. Myös alaan liittyvät kaupalliset tehtävät myynnin tai instrumenttilaitteiden huollon parissa ovat mahdollisia. Laboratorioanalyytikko työskentelee tyypillisesti yhdessä kemistien, biologien, insinöörien sekä laboranttien kanssa.

Lisätietoa laboratorioanalyytikon koulutuksesta löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi
-palvelusta.
Tutkinnon laajuus 240 op ja kesto 4 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Rakennusarkkitehtikoulutuksessa yhdistyvät teknillinen, taiteellinen ja taloudellinen osaaminen. Rakennusarkkitehdilla on valmiudet toimia rakennussuunnittelijana ja asiantuntijana rakennetun ympäristön suunnittelussa. Korjausrakentaminen, energiatehokkaiden rakennusten suunnittelu ja tietomallinnuksen (BIM) käytön hallitseminen ovat rakennussuunnittelijan ydinosaamista.  Opinnoissa harjaannutetaan myös ammatissa tärkeitä yhteistyö- ja viestintätaitoja. Ammattiala edellyttää luovuutta ja kolmiulotteista hahmotuskykyä. Opinnoissa vahvistetaan visuaalisen ja esteettisen ajattelun taitoja.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opiskelu on käytännönläheistä ja vastaa työelämän osaamiseen ja tarpeisiin. Perinteisen lähi- ja teoriaopetuksen rinnalla oppimista tapahtuu paljon käytännön harjoitustöissä ja projekteissa. Opintoja voi suorittaa myös verkossa. Harjoittelujaksojen aikana opiskelija voi suunnata osaamistaan omien osaamistavoitteidensa mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Rakennusarkkitehti voi työskennellä uudis- ja korjausrakentamisessa suunnittelu- ja konsulttitoimistojen, rakennusliikkeiden, pientaloteollisuuden ja julkishallinnon palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Tehtävänimike on usein suunnittelija. Muita uramahdollisuuksia ovat rakennuttajapuolen eri tehtävät, rakennusmateriaalien suunnittelu sekä rakentamisen viranomais- ja valvontatehtävät. Opinnot antavat perustan ja kelpoisuuden maankäyttö- ja rakennuslain määräämään vaativan suunnitteluluokan rakennus- ja pääsuunnittelijan tehtäviin.

Lisätietoa rakennusarkkitehdin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi
-palvelusta.
Tutkinnon laajuus 210 op ja kesto 3,5 vuotta

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Rakennusmestari on rakennusalan työnjohdon asiantuntija. Koulutus antaa osaamisen johtaa uudis- ja korjausrakentamishankkeita aina niiden perustamisesta ylläpitoon asti. Rakennusmestarit huolehtivat siitä, että työ tehdään suunnitelmien ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Koulutuksesta valmistuneet tuntevat työmailla käytettävät työmenetelmät ja osaavat suunnitella aikataulutuksen, organisoida työt ja valmistella työmaan hankinnat.

Tutkinto antaa yhdessä asetuksen edellyttämän työkokemuksen kanssa kelpoisuuden toimia maankäyttö- ja rakennuslainmukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. LVI-mestaritutkinnossa tämä tarkoittaa vastaavan rakennusten vesi- ja viemäri-työnjohtajan (KVV) ja vastaavan ilmanvaihtotyönjohtajan (IV) kelpoisuutta.

Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään?

Opiskelu on käytännönläheistä ja vastaa työelämän osaamiseen ja tarpeisiin. Teoriaopetuksen rinnalla oppimista tapahtuu paljon laboratorioissa ja työmailla.  Perinteisen lähiopetuksen lisäksi opiskellaan tiimeissä ja projekteissa sekä suoritetaan erilaisia verkko-opintoja. Harjoittelujaksojen aikana opiskelija voi suunnata osaamistaan omien osaamistavoitteidensa mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät?

Rakennusmestari, jolla on talonrakennustekniikan ja infrarakentamisen osaaminen, työskentelee tyypillisesti rakennustyömaan työnjohto- ja tuotannonsuunnittelutehtävissä. Tehtävänimikkeitä ovat esim. työnjohtaja, työkohdemestari, vastaava mestari ja vastaava työnjohtaja. Rakennusmestari työskentelee myös asiakaspalvelun ja rakennuttamisen tehtävissä sekä myynti- ja neuvontatehtävissä.

Rakennusmestari, jolla on LVI-osaaminen, voi työskennellä esimerkiksi LVI-tekniikan työnjohto- ja tuotannon suunnittelutehtävissä sekä huolto- ja asiakaspalvelutehtävissä.

Lisätietoa rakennusmestarin koulutuksista löydät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta ja Opintopolku.fi
-palvelusta.

Ammattikorkeakoulututkinnot

valmis

Tutkinto Laajuus / kesto AMKit, joissa tutkinnon voi suorittaa
Agrologi 240 op / 4 v HAMK, JAMK, Lapin AMK, Novia, Oamk, Savonia, SeAmk
Apuvälineteknikko 210 op / 3,5 v Metropolia
Artenomi 240 op / 4 v HAMK, XAMK
Bioanalyytikko 210 op / 3,5 v Metropolia, Novia, Oamk, Savonia, TAMK, Turun AMK
Ensihoitaja 240 op / 4 v Arcada, Metropolia, Oamk, LAB, Savonia, TAMK, Turun AMK, XAMK
Estenomi 210 op / 3,5 v Laurea, Novia
Fysioterapeutti 210 op / 3,5 v Arcada, JAMK, Karelia, LAB, Lapin AMK, Laurea, Metropolia, Oamk, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK, Turun AMK, XAMK
Geronomi 210 op / 3,5 v Lapin AMK, Metropolia, SAMK, SeAMK, XAMK
Hammasteknikko 210 op / 3,5 v Turun AMK
Hortonomi 240 op / 4 v HAMK, Novia
Insinööri 240 op / 4 v Arcada, Centria, HAMK, JAMK, Karelia, KAMK, LAB, Lapin AMK, Metropolia, Oamk, TAMK, SAMK, Savonia, SeAMK, Turun AMK, Novia, VAMK, XAMK
Insinööri (Energia- ja ympäristötekniikka) 240 op / 4 v Arcada, JAMK, Karelia, LAB, Metropolia, Novia, Oamk, SAMK, Savonia, TAMK, Turun AMK, VAMK, XAMK
Insinööri (Konetekniikka) 240 op / 4 v Centria, HAMK, JAMK, KAMK, Karelia, LAB, Lapin AMK, Metropolia, Novia, Oamk, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK, Turun AMK, VAMK
Insinööri (Logistiikka) 240 op / 4 v HAMK, JAMK, SAMK, XAMK
Insinööri (Maanmittaus) 240 op / 4 v Lapin AMK, Metropolia, Novia
Insinööri (Merenkulku) 270 op / 4,5 v SAMK, XAMK
Insinööri (Prosessi- ja materiaalitekniikka) 240 op / 4 v Arcada, Centria, HAMK, LAB, Metropolia, SeAMK, TAMK, Turun AMK, XAMK
Insinööri (Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka) 240 op / 4 v HAMK, JAMK, KAMK, Karelia, LAB, Lapin AMK, Metropolia, Novia, Oamk, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK, Turun AMK, VAMK, XAMK
Insinööri (Sähkö- ja automaatiotekniikka) 240 op / 4 v Centria, HAMK, JAMK, Lapin AMK, Metropolia, Novia, Oamk, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK, VAMK, XAMK
Insinööri (Tieto- ja viestintätekniikka) 240 op / 4 v Arcada, Centria, HAMK, JAMK, KAMK, LAB, Lapin AMK, Metropolia, Oamk, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK, Turun AMK, VAMK, XAMK
Insinööri (Tuotantotalous) 240 op / 4 v Centria, Metropolia, Novia, SAMK, Turun AMK
Jalkaterapeutti 210 op / 3,5 v Metropolia, XAMK
Konservaattori 240 op / 4 v Metropolia
Kulttuurituottaja 240 op / 4 v Arcada, Humak, Metropolia, SeAMK
Kuntoutuksen ohjaaja 210 op / 3,5 v JAMK, SAMK
Kuvataiteilija 240 op / 4 v LAB, Lapin AMK, Novia, SAMK, Turun AMK
Kätilö 270 op / 4,5 v Arcada, JAMK, Metropolia, Novia, Oamk, Savonia, TAMK, Turun AMK
Laboratorioanalyytikko 210 op / 3,5 v Metropolia
Liikunnanohjaaja 210 op / 3,5 v Arcada, Haaga-Helia, KAMK, Lapin AMK, XAMK
Medianomi 240 op / 4 v Arcada, Haaga-Helia, Karelia, LAB, Metropolia, Novia, Oamk, TAMK, Turun AMK
Merikapteeni 270 op / 4,5 v Novia, XAMK
Metsätalousinsinööri 240 op / 4 v HAMK, Lapin AMK, Karelia, Novia, TAMK, XAMK
Muotoilija 240 op / 4 v LAB, Metropolia, Novia, Savonia, XAMK
Musiikkipedagogi 240 op / 4 v Centria, JAMK, Metropolia, Novia, Oamk, Savonia, TAMK, Turun AMK
Muusikko 240 op / 4 v Metropolia, Novia, TAMK
Naprapaatti 240 op / 4 v XAMK
Optometristi 210 op / 3,5 v Metropolia, Oamk
Osteopaatti 240 op / 4 v Metropolia
Rakennusarkkitehti 240 op / 4 v Metropolia, Oamk, Savonia, TAMK
Rakennusmestari 210 op / 3,5 v HAMK, LAB, Metropolia, Novia, Oamk, TAMK, Savonia, SeAMK, Turun AMK
Restonomi 210 op / 3,5 v Haaga-Helia, JAMK, KAMK, Karelia, LAB, Lapin AMK, Laurea, LAMK, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK, XAMK
Röntgenhoitaja 210 op / 3,5 v Metropolia, Novia, Oamk, Savonia, TAMK, Turun AMK
Sairaanhoitaja 210 op / 3,5 v Arcada, Centria, Diak, HAMK, JAMK, KAMK, Karelia, LAB, Lapin AMK, Laurea, Metropolia, Novia, Oamk, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK, Turun AMK, VAMK, XAMK
Sairaanhoitaja (Diakoninen hoitotyö) 240 op / 4 v Diak
Sosionomi 210 op / 3,5 v Arcada, Centria, Diak, HAMK, JAMK, Karelia, LAB, Lapin AMK, Laurea, Metropolia, Novia, Oamk, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK, Turun AMK, VAMK, XAMK
Sosionomi (Diakoniatyö) 210 op / 3,5 v Diak
Sosionomi (Kirkon nuorisotyö) 210 op / 3,5 v Diak
Sosionomi (Kirkon varhaiskasvatus) 210 op / 3,5 v Diak
Sosionomi (Rikosseuraamus) 210 op / 3,5 v Laurea
Suuhygienisti 210 op / 3,5 v Metropolia, Oamk, Savonia, Turun AMK
Tanssinopettaja 240 op / 4 v Oamk, Savonia, Turun AMK
Teatteri-ilmaisun ohjaaja 240 op / 4 v Novia, Turun AMK
Terveydenhoitaja 240 op / 4 v Arcada, Centria, Diak, HAMK, KAMK, Karelia, LAB, Lapin AMK, Laurea, Metropolia, Novia, Oamk, Savonia, SeAMK, TAMK, Turun AMK, VAMK, XAMK
Toimintaterapeutti 210 op / 3,5 v Arcada, JAMK, Metropolia, Oamk, Turun AMK
Tulkki 240 op / 4 v Diak, Humak
Tulkki (Asioimistulkkaus) 210 op / 3,5 v Diak
Tradenomi 210 op / 3,5 v Arcada, Centria, Haaga-Helia, HAMK, JAMK, KAMK, Karelia, LAB, Lapin AMK, Laurea, Metropolia, Novia, Oamk, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK, Turun AMK, VAMK, XAMK
Tradenomi (Liiketalous) 210 op / 3,5 v Arcada, Centria, Haaga-Helia, HAMK, JAMK, KAMK, Karelia, LAB, Lapin AMK, Laurea, Metropolia, Novia, Oamk, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK, Turun AMK, VAMK, XAMK
Tradenomi (Liiketoiminnan logistiikka) 210 op / 3,5 v Turun AMK, XAMK
Tradenomi (Liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten koulutus) 210 op / 3,5 v Haaga-Helia
Tradenomi (Kirjasto- ja tietopalveluala) 210 op / 3,5 v SeAMK
Tradenomi (Tietojenkäsittely) 210 op / 3,5 v Haaga-Helia, HAMK, JAMK, KAMK, Karelia, LAB, Lapin AMK, Laurea, Oamk, SAMK, TAMK, Turun AMK, VAMK, XAMK
Tradenomi (Turvallisuusala) 210 op / 3,5 v Laurea, XAMK
Vestonomi 240 op / 4 v Metropolia
Yhteisöpedagogi 210 op / 3,5 v Centria, Humak, XAMK
Ympäristösuunnittelija 240 op / 4 v HAMK, Novia

Ammattikorkeakoulut ja taulukossa käytetyt lyhenteet

Valikko