Todistusvalinta

Syksyn 2019 todistusvalinnassa ei vielä käytetä vuoden 2020 todistusvalinnan pisteytysmalleja.

Ammattikorkeakoulujen todistusvalinta keväästä 2020 alkaen

  • Vuodesta 2020 alkaen suurin osa opiskelijoista ammattikorkeakouluihin valitaan ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon (1.8.2015 alkaen suoritetut ammatilliset perustutkinnot) perusteella.
  • Keväällä 2020 otetaan käyttöön yhteiset todistusvalinnan pisteytysmallit ylioppilastutkinnolle, ammatilliselle perustutkinnolle (1.8.2015 alkaen suoritetut ammatilliset perustutkinnot) ja kansainvälisille EB- ja IB-tutkinnoille sekä Suomessa suoritetulle RP/DIA-tutkinnolle. Ammattikorkeakoulut saattavat määrittää haussa olevalle koulutukselle todistusvalinnassa vähimmäispisterajan ja/tai kynnysehtoja.
  • Ylioppilastutkinnolla (suomalainen tai kansainvälinen) ja ammatillisella perustutkinnolla hakeville on omat aloituspaikkamääränsä, jotka vaihtelevat hakukohteittain.
  • Todistusvalinnan pisteytysmallit ovat käytössä kaikissa ammattikorkeakouluissa ja kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta, joissa todistusvalintoja ei oteta käyttöön.
  • Kevään 2020 hakukohteiden aloituspaikkamäärät, mahdolliset vähimmäispisterajat ja kynnysehdot ilmoitetaan koulutustarjonnan julkaisun yhteydessä alkusyksystä 2019.
  • Hakuvaiheessa hakulomakkeen täytön yhteydessä kerrotaan, mitkä tutkintotodistukset tulee ladata hakulomakkeen liitteeksi.
  • Sosiaali- ja terveysalan, humanistisen alan ja kasvatusalan, liikunnan alan sekä merenkulun alan hakukohteissa on terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä vaatimuksia. Tarkempaa tietoa saat kohdasta Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky.

Ylioppilastutkinnon pisteytys (taulukko 1)

  • Käytössä kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta.
  • Todistusvalinnassa pisteytetään viisi ainetta.
    • Kaikki pisteytettävät aineet huomioidaan vain kerran.
    • Äidinkieli, matematiikka ja vieras/toinen kotimainen kieli huomioidaan kaikilta nämä aineet kirjoittaneilta.
    • Tämän lisäksi huomioidaan kaksi parasta pisteitä tuottavaa ainetta: reaaliaineet/vieras kieli. Reaaliaineissa huomioidaan vain vuonna 2006 ja sen jälkeen suoritetut nk. ainereaalit. Toinen kotimainen kieli ei voi tulla huomioiduksi tässä kohdassa. Mikäli olet kirjoittanut useamman vieraan kielen, joista olet saanut parhaimmat arvosanat, voidaan vieras kieli -osiossa huomioida kaksi kieltä, joista saat pisteet.
  • Vaikka pisteytyksessä huomioidaan enimmillään viisi ainetta, voit tulla valituksi myös neljän aineen pisteillä.
  • Ylioppilastutkintotodistus voi ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa tuottaa enimmillään 198 pistettä.

Ylioppilastutkintotodistuksen pisteytysmalli

Taulukko 1. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteytysmalli

(käytössä kaikilla koulutusaloilla, pois lukien kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)

Enimmäispistemäärä 198 pistettä.

Aine Aine / taso L E M C B A
Äidinkieli 1) - 46 41 34 26 18 10
Matematiikka Pitkä 46 43 40 35 27 19
Matematiikka Lyhyt 40 35 27 19 13 6
Vieras/toinen kotimainen kieli 2) Pitkä 46 41 34 26 18 10
Vieras/toinen kotimainen kieli Keskipitkä 38 34 26 18 12 5
Vieras/toinen kotimainen kieli Lyhyt 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli 3) Fysiikka 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Kemia 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Biologia 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Maantiede 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Terveystieto 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Psykologia 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Filosofia 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Historia 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Yhteiskuntaoppi 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Uskonto/ET 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Vieras kieli (pitkä/lyhyt) 30 27 21 15 9 3
1 Äidinkielenä huomioidaan suomi, ruotsi, saame, suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä.
2 Paras pisteitä tuottava arvosana huomioidaan.
3 Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan.

L = Laudatur, E = Eximia cum laude approbatur, M = Magna cum laude approbatur, C = Cum laude approbatur, B = Lubenter approbatur, A = Approbatur

Tasasijasäännöt

Mikäli huomioitavien aineiden tuottama yhteispistemäärä on kahdella tai useammalla hakijalla sama, ratkaistaan hakijoiden paremmuusjärjestys seuraavien tasasijasääntöjen mukaan:

  1. Hakutoivejärjestys

  2. Yo-arvosanat:
    I. Äidinkieli
    II. Matematiikka
    III. Vieras kieli/toinen kotimainen kieli

    Jos esimerkiksi kaksi hakijaa on saanut 100 pistettä ja molempien hakutoivejärjestys on sama, niin hakija, jonka äidinkielen arvosana tuottaa paremmat pisteet, tulee valituksi. Jos molemmilla hakijoilla on äidinkielestä sama arvosana, siirrytään seuraavaan määriteltyyn aineeseen.

  3. Ylitäyttö/alitäyttö/arvonta
    Mikäli edellisillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevaa hakijaa tai järjestelmä arpoo valittavan/valittavat. Ammattikorkeakoulu on määritellyt valintaperusteissaan, miten toimii ylitäytön/alitäytön/arvonnan osalta.

Vähimmäispisteet

  • Hakukohteelle on saatettu asettaa vähimmäispisteet, jotka tarkoittavat pistemäärää, joka sinun tulee vähintään saada pisteytettyjen aineiden yhteen lasketuista pisteistä voidaksesi tulla valituksi.
  • Katso mahdolliset vähimmäispisteet todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Kynnysehdot

  • Hakukohteelle on saatettu asettaa kynnysehto, joka tarkoittaa tietyn aineen ja/tai arvosanan kohdalle asetettua vaatimusta, joka sinun tulee täyttää voidaksesi tulla valituksi.
    • Esimerkiksi kynnysehtona pitkän matematiikan C / lyhyen matematiikan E tarkoittaa, että jokaisen hakijan tulee täyttää kyseinen kynnysehto, riippumatta muiden aineiden tuottamasta yhteispistemäärästä, voidakseen tulla valituksi todistusvalinnalla kyseiseen hakukohteeseen.
  • Katso mahdolliset kynnysehdot todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytys (taulukot 2–4)

European Baccalaureate -tutkinto (EB), International Baccalaureate -tutkinto (IB) sekä Suomessa suoritetut Reifeprüfung (RP) -tutkinto ja Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinto pisteytetään todistusvalinnassa suomalaisen ylioppilastutkinnon tapaan.

Kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallit

Taulukko 2. European Baccalaureate (EB)-tutkinnon pisteytysmalli.

(käytössä kaikilla koulutusaloilla, pois lukien kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)

Enimmäispistemäärä 198 pistettä.

Aine Tutkinto Taso/aine Arvosana
YO L E M C B A
EB 9-10 8-8,99 7-7,99 6-6,99 5-5,99 4-4,99
Äidinkieli YO Suomi, ruotsi, saame, suomi/ruotsi toisena kielenä 46 41 34 26 18 10
EB L1
Matematiikka YO Pitkä Pitkä matematiikka 46 43 40 35 27 19
EB Pitkä matematiikka
YO Lyhyt Lyhyt matematiikka 40 35 27 19 13 6
EB Lyhyt matematiikka
Vieras/toinen kotimainen kieli 1) YO Pitkä Pitkä kieli 46 41 34 26 18 10
EB L2
YO Keskipitkä Keskipitkä kieli 38 34 26 18 12 5
EB L3, Other National Language
YO Lyhyt Lyhyt kieli 30 27 21 15 9 3
EB L4, L5
Ainereaali tai vieras kieli 2) YO, EB Fysiikka 30 27 21 15 9 3
YO, EB Kemia 30 27 21 15 9 3
YO, EB Biologia 30 27 21 15 9 3
YO, EB Maantiede 30 27 21 15 9 3
YO, EB Psykologia 30 27 21 15 9 3
YO, EB Filosofia 30 27 21 15 9 3
YO, EB Historia 30 27 21 15 9 3
EB Muut reaaliaineet 3) 30 27 21 15 9 3
YO Pitkä Vieras kieli 30 27 21 15 9 3
EB L2
YO Lyhyt Vieras kieli 30 27 21 15 9 3
EB L4, L5
1 Paras pisteitä tuottava arvosana huomioidaan.
2 Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan.
3 Muut tutkintoon sisältyvät aineet (mm. tietojenkäsittely, liiketalous, taloustieto)

L = Laudatur, E = Eximia cum laude approbatur, M = Magna cum laude approbatur, ​C = Cum laude approbatur,
B = Lubenter approbatur, A = Approbatur​

L1 = language 1, L2 = language 2, L3 = language 3, L4 = language 4, L5 = language 5​

Taulukko 3. International Baccalaureate (IB)-tutkinnon pisteytysmalli.

(käytössä kaikilla koulutusaloilla, pois lukien kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)

Enimmäispistemäärä 198 pistettä.

Aine Tutkinto Taso/aine Arvosana
YO L E M C B A
IB 7 6 5 4 3 2
Äidinkieli YO Suomi, ruotsi, saame, suomi/ruotsi toisena kielenä 46 41 34 26 18 10
IB A-kieli
Matematiikka YO Pitkä Pitkä matematiikka 46 43 40 35 27 19
IB Further Mathematics
Mathematics (Higher level HL ja Standard level SL)
Teoreettinen matematiikka (HL ja SL)
Soveltava matematiikka (HL)
YO Lyhyt Lyhyt matematiikka 40 35 27 19 13 6
IB Soveltava matematiikka (SL), Mathematical Studies
Vieras/toinen kotimainen kieli 1) YO Pitkä Pitkä kieli 46 41 34 26 18 10
IB A-kieli (ei sama kuin äidinkieli), B-kieli (englanti)
YO Keskipitkä Keskipitkä kieli 38 34 26 18 12 5
IB Muut B-kielet
YO Lyhyt Lyhyt kieli 30 27 21 15 9 3
IB AB-kieli
Ainereaali tai vieras kieli 2) YO, IB Fysiikka 30 27 21 15 9 3
YO, IB Kemia 30 27 21 15 9 3
YO, IB Biologia 30 27 21 15 9 3
YO, IB Maantiede 30 27 21 15 9 3
YO, IB Psykologia 30 27 21 15 9 3
YO, IB Filosofia 30 27 21 15 9 3
YO, IB Historia 30 27 21 15 9 3
IB Muut reaaliaineet 3) 30 27 21 15 9 3
YO Pitkä Vieras kieli 30 27 21 15 9 3
IB A-kieli (ei sama kuin äidinkieli), B-kieli (englanti)
YO Lyhyt Vieras kieli 30 27 21 15 9 3
IB AB-kieli
1 Paras pisteitä tuottava arvosana huomioidaan.
2 Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan.
3 Muut tutkintoon sisältyvät aineet (mm. tietojenkäsittely, liiketalous, taloustieto)

L = Laudatur, E = Eximia cum laude approbatur, M = Magna cum laude approbatur, C = Cum laude approbatur,
B = Lubenter approbatur, A = Approbatur

AB = ab initio -kieli (lukiossa aloitettu kieli)

Taulukko 4. Reifeprüfung- (RP) / Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinnon pisteytysmalli.

(käytössä kaikilla koulutusaloilla, pois lukien kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)

Enimmäispistemäärä 198 pistettä.

Aine Tutkinto Taso/aine Arvosana
YO L E M C B A
RP/DIA 13-15 10-12 8-9 7 5-6 4
Äidinkieli YO Suomi, ruotsi, saame, suomi/ruotsi toisena kielenä 46 41 34 26 18 10
RP/DIA Suomi tai saksa
Matematiikka YO Pitkä Pitkä matematiikka 46 43 40 35 27 19
RP/DIA 1) Matematiikka
Vieras/toinen kotimainen kieli 2) YO Pitkä Pitkä kieli 46 41 34 26 18 10
RP/DIA Suomi tai saksa (ei sama kuin äidinkieli), englanti
YO Keskipitkä Keskipitkä kieli 38 34 26 18 12 5
RP/DIA B1-kieli
YO Lyhyt Lyhyt kieli 30 27 21 15 9 3
RP/DIA B2-kieli tai B3-kieli
Ainereaali tai vieras kieli 3) YO, RP/DIA Fysiikka 30 27 21 15 9 3
YO, RP/DIA Kemia 30 27 21 15 9 3
YO, RP/DIA Biologia 30 27 21 15 9 3
YO, DIA Maantiede 30 27 21 15 9 3
YO, DIA Filosofia 30 27 21 15 9 3
YO, RP/DIA Historia 30 27 21 15 9 3
YO, DIA Uskonto/ET 30 27 21 15 9 3
DIA Muut reaaliaineet 4) 30 27 21 15 9 3
YO Pitkä Vieras kieli 30 27 21 15 9 3
RP/DIA Suomi tai saksa (ei sama kuin äidinkieli), englanti
YO Lyhyt Vieras kieli 30 27 21 15 9 3
RP/DIA B2-kieli tai B3-kieli
1 Reifeprüfung- (RP) / Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinnosta matematiikan arvosana voidaan huomioida myös vastaavuustodistuksesta, mikäli ko. aineesta ei ole suoritettu suullista tai kirjallista koetta. 
2 Paras pisteitä tuottava arvosana huomioidaan. 
3 Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan. 
4 Muut tutkintoon sisältyvät aineet (mm. tietojenkäsittely, liiketalous, taloustieto) 

L = Laudatur, E = Eximia cum laude approbatur, M = Magna cum laude approbatur, C = Cum laude approbatur,
B = Lubenter approbatur, A = Approbatur

Tasasijasäännöt

Mikäli huomioitavien aineiden tuottama yhteispistemäärä on kahdella tai useammalla hakijalla sama, ratkaistaan hakijoiden paremmuusjärjestys seuraavien tasasijasääntöjen mukaan:

  1. Hakutoivejärjestys

  2. Yo-arvosanat:
    I. Äidinkieli
    II. Matematiikka
    III. Vieras kieli/toinen kotimainen kieli

    Jos esimerkiksi kaksi hakijaa on saanut 100 pistettä ja molempien hakutoivejärjestys on sama, niin hakija, jonka äidinkielen arvosana tuottaa paremmat pisteet, tulee valituksi. Jos molemmilla hakijoilla on äidinkielestä sama arvosana, siirrytään seuraavaan määriteltyyn aineeseen.

  3. Ylitäyttö/alitäyttö/arvonta
    Mikäli edellisillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevaa hakijaa tai järjestelmä arpoo valittavan/valittavat. Ammattikorkeakoulu on määritellyt valintaperusteissaan, miten toimii ylitäytön/alitäytön/arvonnan osalta.

Vähimmäispisteet

  • Hakukohteelle on saatettu asettaa vähimmäispisteet, jotka tarkoittavat pistemäärää, joka sinun tulee vähintään saada pisteytettyjen aineiden yhteen lasketuista pisteistä voidaksesi tulla valituksi.
  • Katso mahdolliset vähimmäispisteet todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Kynnysehdot

  • Ammattikorkeakoulu on saattanut määritellä kynnysehdot haettavalle koulutukselle.
  • Hakukohteelle on saatettu asettaa kynnysehto, joka tarkoittaa tietyn aineen ja/tai arvosanan kohdalle asetettua vaatimusta, joka sinun tulee täyttää voidaksesi tulla valituksi.
    • Esimerkiksi kynnysehtona pitkän matematiikan C / lyhyen matematiikan E tarkoittaa, että jokaisen hakijan tulee täyttää kyseinen kynnysehto, riippumatta muiden aineiden tuottamasta yhteispistemäärästä, voidakseen tulla valituksi todistusvalinnalla kyseiseen hakukohteeseen.
  • Katso mahdolliset kynnysehdot todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Ammatillisen perustutkinnon pisteytys (taulukot 5–6)

  • Käytössä kaikilla koulutusaloilla, pois lukien kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus.
  • Kaikki (1.8.2015 jälkeen suoritetut) toisen asteen ammatilliset perustutkinnot käyvät kaikille koulutusaloille pohjakoulutukseksi. Huom. näyttötutkintona suoritettua tutkintoa ei huomioida todistusvalinnassa.
  • Todistusvalinnassa huomioidaan kolmen yhteisen tutkinnon osan arvosanat (taulukko 5) ja tutkinnon painotettu keskiarvo (taulukko 6).
  • Ammatillisen perustutkinnon todistus voi ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa tuottaa enimmillään 150 pistettä.
  • Todistusvalinnassa huomioidaan ammatilliset perustutkinnot, jotka on suoritettu 1.8.2015 alkaen.

Ammatillisen perustutkinnon pisteytysmalli

Taulukko 5. Yhteiset tutkinnon osat (enimmäispistemäärä 60 pistettä).

Yhteiset tutkinnon osat Pisteet
Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen1) 20 15 13 10 5 2 1
Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen1) 20 15 13 10 5 2 1
Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen1) 20 15 13 10 5 2 1
Arvosana-asteikko Todistuksen arvosanat
Asteikko 1-3 3 - 2 - - 1 -
Asteikko 1-5 5 4 - 3 2 - 1
1) 1.1.2018 voimaan tulleissa perustutkintotodistuksissa yhteiset tutkinnon osat arvioidaan hyväksytty/hylätty -asteikolla. Yhteisen tutkinnon osan osa-alueet arvioidaan numeerisesti.  Näiden perusteella lasketaan arvosana yhteisen tutkinnon osan osa-alueista.

Taulukko 6. Tutkinnon painotettu keskiarvo (enimmäispistemäärä 90 pistettä).

KA (1-5) KA (1-3) Pisteet
5,00 3,00 90
≥4,97 ≥2,98 89
≥4,94 ≥2,96 88
≥4,91 ≥2,95 87
≥4,88 ≥2,93 86
≥4,85 ≥2,91 85
≥4,82 ≥2,89 84
≥4,79 ≥2,87 83
≥4,76 ≥2,86 82
≥4,73 ≥2,84 81
≥4,70 ≥2,82 80
≥4,67 ≥2,80 79
≥4,64 ≥2,78 78
≥4,61 ≥2,77 77
≥4,58 ≥2,75 76
≥4,55 ≥2,73 75
≥4,52 ≥2,71 74
≥4,49 ≥2,69 73
≥4,46 ≥2,67 72
≥4,42 ≥2,65 71
≥4,39 ≥2,63 70
≥4,35 ≥2,61 69
≥4,31 ≥2,59 68
≥4,28 ≥2,56 67
≥4,24 ≥2,54 66
≥4,20 ≥2,52 65
≥4,16 ≥2,50 64
≥4,13 ≥2,48 63
≥4,09 ≥2,45 62
≥4,05 ≥2,43 61
≥4,02 ≥2,41 60
≥3,98 ≥2,39 59
≥3,94 ≥2,37 58
≥3,91 ≥2,34 57
≥3,87 ≥2,32 56
≥3,83 ≥2,30 55
≥3,79 ≥2,28 54
≥3,76 ≥2,26 53
≥3,72 ≥2,23 52
≥3,68 ≥2,21 51
≥3,65 ≥2,19 50
≥3,61 ≥2,17 49
≥3,57 ≥2,15 48
≥3,54 ≥2,12 47
≥3,50 ≥2,10 46
≥3,46 ≥2,08 45
≥3,42 ≥2,05 44
≥3,37 ≥2,03 43
≥3,33 ≥2,00 42
≥3,29 ≥1,97 41
≥3,24 ≥1,95 40
≥3,20 ≥1,92 39
≥3,15 ≥1,89 38
≥3,11 ≥1,86 37
≥3,07 ≥1,84 36
≥3,02 ≥1,81 35
≥2,98 ≥1,78 34
≥2,93 ≥1,76 33
≥2,89 ≥1,73 32
≥2,85 ≥1,70 31
≥2,80 ≥1,68 30
≥2,76 ≥1,65 29
≥2,71 ≥1,62 28
≥2,67 ≥1,59 27
≥2,63 ≥1,57 26
≥2,58 ≥1,54 25
≥2,54 ≥1,51 24
≥2,49 ≥1,49 23
≥2,43 ≥1,47 22
≥2,37 ≥1,44 21
≥2,30 ≥1,42 20
≥2,24 ≥1,40 19
≥2,18 ≥1,38 18
≥2,12 ≥1,36 17
≥2,05 ≥1,34 16
≥1,99 ≥1,32 15
≥1,93 ≥1,30 14
≥1,86 ≥1,28 13
≥1,80 ≥1,26 12
≥1,74 ≥1,23 11
≥1,67 ≥1,21 10
≥1,61 ≥1,19 9
≥1,55 ≥1,17 8
≥1,49 ≥1,15 7
≥1,42 ≥1,13 6
≥1,36 ≥1,11 5
≥1,30 ≥1,09 4
≥1,23 ≥1,07 3
≥1,17 ≥1,05 2
≥1,11 ≥1,02 1
≥1,00 ≥1,00 0

Tasasijasäännöt

Mikäli kolmen yhteisen tutkinnon osan arvosanojen ja tutkinnon painotetun keskiarvon tuottama yhteispistemäärä on kahdella tai useammalla hakijalla sama, ratkaistaan hakijoiden paremmuusjärjestys seuraavien tasasijasääntöjen mukaan:

  1. Hakutoivejärjestys

  2. Tutkinnon painotettu keskiarvo

  3. Tutkinnon yhteisten osien arvosanat:
    I. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
    II. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
    III. Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen

    Jos esimerkiksi kaksi hakijaa on saanut 100 pistettä ja molempien hakutoivejärjestys on sama, niin hakija, jonka viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen arvosana tuottaa paremmat pisteet, tulee valituksi. Jos molemmilla hakijoilla on viestintä- ja vuorovaikutusosaamisesta sama pistemäärä, siirrytään matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen arvosanaan.

  4. Ylitäyttö/alitäyttö/arvonta
    Mikäli edellisillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat. Ammattikorkeakoulu on määritellyt valintaperusteissaan, miten toimii ylitäytön/alitäytön/arvonnan osalta.

Vähimmäispisteet

  • Hakukohteelle on saatettu asettaa vähimmäispisteet, jotka tarkoittavat pistemäärää, joka sinun tulee vähintään saada pisteytettyjen osioiden yhteen lasketuista pisteistä voidaksesi tulla valituksi.
  • Katso mahdolliset vähimmäispisteet todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Kynnysehdot

  • Hakukohteelle on saatettu asettaa kynnysehto, joka tarkoittaa tietyn aineen ja/tai arvosanan kohdalle asetettua vaatimusta, joka sinun tulee täyttää voidaksesi tulla valituksi.
    • Esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen kynnysehtona arvosana 4, joka jokaisen hakijan tulee täyttää voidakseen tulla valituksi todistusvalinnalla kyseiseen koulutukseen, riippumatta muiden yhteisten tutkinnon osien ja tutkinnon painotetun keskiarvon tuottamasta yhteispistemäärästä.
  • Katso mahdolliset kynnysehdot todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Näyttötutkinnon suorittaneet

Näyttötutkintona suoritettua ammatillista perustutkintoa ei huomioida todistusvalinnassa. Näyttötutkinnon suorittanut hakija voi hakea valintakokeen tai aiempien korkeakouluopintojen perusteella tehtävän valinnan kautta.

Kaksoistutkinnon suorittaneet

Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat mukana sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa. Pisteet lasketaan todistusvalintaa varten molemmista tutkinnoista. Huomioithan kuitenkin tutkinnon suorittamisvuoteen liittyvät ehdot todistusvalinnassa.

Kaksi eri toisen asteen tutkintoa suorittaneet

Jos olet suorittanut kaksi eri ammatillista perustutkintoa tai sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon, todistusvalinta tehdään erikseen kummankin mukaan. Pisteet lasketaan todistusvalintaa varten ilmoittamistasi tutkinnoista. Huomioithan kuitenkin tutkinnon suorittamisvuoteen liittyvät ehdot todistusvalinnassa.

Todistusvalinnan hakukohteet ja aloituspaikat keväällä 2020

Ammattikorkeakoulut päättävät hakukohteittain, kuinka paljon aloituspaikkoja varataan todistuksen perusteella valittaville opiskelijoille. Todistusvalinnassa on erikseen aloituspaikat ylioppilastutkintotodistuksella (suomalainen tai kansainvälinen) ja ammatillisella perustutkintotodistuksella hakeville.

Todistusvalinnan kevään 2020 hakukohteet ja aloituspaikat julkaistaan syksyn 2019 alulla.

Esimerkkejä todistusvalinnasta

Esimerkkejä todistusvalinnasta

1) Olet kirjoittanut viisi ainetta seuraavasti ja saat ylioppilastutkinnostasi seuraavat pisteet todistusvalintaa varten:

Äidinkieli E = 41 pistettä
Lyhyt matematiikka M = 27 pistettä
Pitkä ranska E = 41 pistettä
Yhteiskuntaoppi M = 21 pistettä
Pitkä englanti C = 15 pistettä

Yhteensä 145 pistettä / 198 pistettä

Vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa on huomioitu pitkä ranska, sillä se tuottaa hakijalle paremmat pisteet. Pitkästä englannista hakija saa pisteet ainereaali tai vieras kieli -kohdassa.

2) Olet kirjoittanut äidinkielen, B-ruotsin, A-englannin, lyhyen matematiikan ja fysiikan. Kielten arvosanat huomioidaan seuraavalla tavalla.

Vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa huomioidaan kielten arvosanoista se, joka tuottaa kyseisessä kohdassa parhaat pisteet.

Jos esimerkiksi olet kirjoittanut B-ruotsista E:n ja A-englannista C:n, ruotsin arvosana huomioidaan vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa (34 pistettä) ja englannin arvosanasta saat pisteet ainereaali tai vieras kieli -kohdassa (15 pistettä).

Jos taas olet kirjoittanut B-ruotsista C:n ja A-englannista L:n, englannin arvosana huomioidaan vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa (46 pistettä). Ruotsin arvosanaa ei voida huomioida ainereaali tai vieras kieli -kohdassa.

3) Olet kirjoittanut äidinkielen, lyhyen matematiikan sekä useamman vieraan kielen, joista saat parhaimmat pisteet myös ainereaali/vieras kieli -osiossa.

Vieras kieli -osiossa huomioidaan kaksi parasta pisteitä tuottavaa kieltä. Tällöin et enää voi saada pisteitä mahdollisesti kirjoittamistasi ainereaaleista.

Äidinkieli E = 41 pistettä
Lyhyt matematiikka M = 27 pistettä
Pitkä englanti C = 15 pistettä
Lyhyt saksa E = 27 pistettä
Pitkä ranska E = 41 pistettä

Yhteensä 151 pistettä / 198 pistettä.

Vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa on huomioitu pitkä ranska, sillä se tuottaa hakijalle parhaimmat pisteet. Pitkästä englannista ja lyhyestä saksasta hakija saa pisteet ainereaali tai vieras kieli -kohdassa.

4) Olet kirjoittanut viisi ainetta: suomen äidinkielenä, matematiikan, keskipitkän ruotsin, pitkän englannin ja biologian. Olet saanut keskipitkästä ruotsista M:n ja pitkästä englannista C:n.

Tilanteessa, jossa saisit samat pisteet vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa (26 p.), ruotsi huomioidaan vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa ja englanti ainereaali tai vieras kieli -kohdassa. Näin ollen huomioidaan hakijalle edullisin tilanne eli viiden aineen tuottamat pisteet.

5) Olet kirjoittanut ylioppilaaksi ennen vuotta 2006.

Ylioppilastutkinnon ainereaali on ollut mahdollista kirjoittaa vuodesta 2006 alkaen. Tätä edeltävää reaaliaineiden arviointia ei voida ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa pisteyttää tasavertaisesti, joten todistusvalinnassa hakija ei voi saada pisteitä kirjoittamistaan reaaliaineista. Voit olla mukana todistusvalinnassa, mutta et voi saada pisteitä reaaliaineista. Ainereaali/vieras kieli -osiossa voit saada pisteitä vieraista kielistä.

6) Olet suorittanut ammatillisen perustutkinnon (arviointi asteikolla 1-3) ja saat näin ollen todistusvalinnassa pisteitä seuraavasti:

Tutkinnon painotettu keskiarvo 2,81 = 79 pistettä

Yhteiset tutkinnot osat

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen keskiarvo: 2 = 13 pistettä
Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen keskiarvo: 3 = 20 pistettä
Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen: 3 = 20 pistettä

Yhteensä 132 pistettä / 150 pistettä

7) Olet valmistunut ammatilliseen perustutkintoon ennen 1.8.2015.

Voit tulla valituksi AMK-valintakokeen tai aiempien korkeakouluopintojen perusteella tehtävien valintojen kautta. Todistusvalinnassa huomioidaan ammatilliset perustutkinnot, jotka on suoritettu 1.8.2015 alkaen.

8) Olet suorittanut kaksoistutkinnon.

Olet mukana sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa. Molemmat tutkinnot pisteytetään. Voit tulla valituksi kummalla tutkinnolla tahansa. Huomioithan kuitenkin tutkinnon suorittamisvuoteen liittyvät ehdot todistusvalinnassa.

Usein kysyttyjä kysymyksiä todistusvalinnasta

Yleisiä kysymyksiä todistusvalinnasta

Mitä aloja todistusvalinnan käyttöönotto koskee?

Todistusvalinta on käytössä kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta.

Millä todistuksilla voi hakea todistusvalinnassa?

Todistusvalinnassa voivat hakea ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon (1.8.2015 alkaen suoritetut) ja kansainvälisen EB- tai IB-tutkinnon sekä Suomessa suoritetun RP/DIA-tutkinnon suorittaneet hakijat.

Milloin todistusvalinnan uudistus tulee voimaan?

Uudistus tulee voimaan kevään 2020 yhteishaussa.

Minkä todistuksen perusteella opiskelijat valitaan todistusvalinnassa?

Opiskelijat valitaan ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon (1.8.2015 alkaen valmistuneet tutkinnot) arvosanojen perusteella. Ylioppilastutkinnolla ja ammatillisella perustutkinnolla hakeville määritellään erilliset aloituspaikkamäärät.

Minulla ei ole todistusvalintaan soveltuvaa tutkintoa, mitä teen?

Jos sinulla ei ole todistusvalintaan soveltuvaa tutkintoa, voit hakea opiskelupaikkaa valintakokeen perusteella. Voit myös esimerkiksi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen voit hakea erillishaussa avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi.

Mitä teen, jos en tule valituksi todistusvalinnassa?

Jos et tule valituksi todistusvalinnassa, voit hakea opiskelupaikkaa valintakokeen perusteella. Voit myös esimerkiksi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen voit hakea erillishaussa avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi.

Mistä löydän todistusvalintaan liittyvän pisteytyksen?

Pisteytysmallit löytyvät tältä verkkosivustolta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Mitä tarkoittaa tasasijasääntö todistusvalinnassa?

Mikäli yhteispistemäärä on kahdella tai useammalla hakijalla sama, ratkaistaan hakijoiden paremmuusjärjestys sovittujen tasasijasääntöjen mukaan.

Mitä tarkoittavat vähimmäispisteet?

Pisteytysmalliin asetetut vähimmäispisteet tarkoittavat pistemäärää, joka hakijan tulee vähintään saada yhteenlasketuista pisteistä voidakseen tulla valituksi.

Mitä tarkoittavat kynnysehdot?

Kynnysehto tarkoittaa esimerkiksi tietyn aineen ja/tai arvosanan kohdalle asetettua vaatimusta, joka hakijan tulee täyttää voidakseen tulla valituksi. Esimerkiksi, jos ylioppilastutkintotodistuksen osalta ammattikorkeakoulu olisi asettanut jollekin koulutusalalle kynnysehdon pitkän matematiikan C:stä/lyhyen matematiikan E:stä, niin se tarkoittaa, että jokaisen hakijan tulee täyttää kyseinen kynnysehto riippumatta muiden aineiden tuottamasta yhteispistemäärästä. Pisteytysmalleissa ei ole linjattu valtakunnallisia kynnysehtoja, vaan ne päättää jokainen ammattikorkeakoulu itse.

Milloin ilmoitetaan ammattikorkeakoulujen vuoden 2020 koulutuksien tarkemmat aloituspaikkamäärät, mahdolliset vähimmäispisterajat ja kynnysehdot?

Tiedot ilmoitetaan viimeistään koulutustarjonnan julkaisun yhteydessä alkusyksystä 2019.

Ovatko ylioppilastutkinnolla ja ammatillisella perustutkinnolla hakevat samassa todistusvalintakiintiössä?

Eivät ole. Ammattikorkeakoulut määrittelevät kummastakin koulutuksesta valmistuneille omat todistusvalinnan aloituspaikat.

Miksi ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon pisteytysmalleissa on eri maksimipistemäärät?

Ks. edellinen vastaus. Maksimipistemäärät eroavat, koska ylioppilastutkinnolla ja ammatillisella perustutkinnolla hakevat ovat eri kiintiöissä ja tutkinnoilla on eri pisteytysmallit. Tämän vuoksi pisteytysmallit eivät ole verrannollisia keskenään.

Onko ammattikorkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysmallien voimassaoloajasta tehty päätöstä?

Kevään 2020 yhteishaussa käyttöönotettavat ammattikorkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysmallit ovat toistaiseksi voimassaolevia. Mikäli niihin on tarvetta jatkossa tehdä muutoksia, muutosten käyttöönotto tehdään suunnitellusti niin, että toisen asteen opiskelijoilla on mahdollisuus ottaa muutokset huomioon toisen asteen opintojen aikana.

Todistusvalinta ylioppilastutkinnon perusteella

Miten opiskelijat valitaan ylioppilastutkinnon perusteella?

Ylioppilastodistuksen perusteella tehtävässä todistusvalinnassa lasketaan hakijalle yhteispisteet pisteytysmallissa määriteltyjen viiden aineen perusteella (enimmäispistemäärä 198 pistettä).

Pisteytettävät aineet:
  • Äidinkieli
  • Vieras/ toinen kotimainen kieli (paras pisteitä tuottava arvosana huomioidaan)
  • Matematiikka
  • Kaksi reaaliainetta/vierasta kieltä (reaaliaineissa huomioidaan vain v. 2006 ja sen jälkeen suoritetut ainereaalit)
Ammattikorkeakoulut määrittelevät, kuinka suuren osan hakijoista ne valitsevat todistusvalinnan kautta ja kuinka suuri osa näistä paikoista varataan ylioppilastutkintotodistuksella hakeville. Ammattikorkeakoulut määrittelevät mahdolliset vähimmäispistemäärät ja kynnysehdot omiin koulutuksiinsa.

European Baccalaureate (EB)-, International Baccalaureate (IB)- ja Reifeprüfung- (RP) / Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinnoille on laadittu pisteytysmallit, joiden perusteella ylioppilastutkinnon pisteet hakutilanteessa lasketaan.

Miten kaksoistutkinnot huomioidaan todistusvalinnassa?

Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat mukana sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa. Molemmat tutkinnot pisteytetään. Voit tulla valituksi kummalla tutkinnolla tahansa. Huomioithan kuitenkin tutkinnon suorittamisvuoteen liittyvät ehdot todistusvalinnassa.

Jos olen kirjoittanut neljä ainetta, voinko tulla valituksi?

Kyllä. Pisteytyksessä huomioidaan enimmillään viisi ainetta, mutta mikäli hakijan pisteet riittävät, hän voi tulla valituksi myös neljän aineen pisteiden perusteella.

Onko mahdollista saada useammasta vieraasta kielestä pisteet? Esimerkiksi jos ei ole kirjoittanut lainkaan reaaliaineita, niin voidaanko taulukon alin vieraat kielet -osio käyttää kahdesti?

Kyllä.

Olen suorittanut pelkän lukion oppimäärän. Olenko hakukelpoinen ammattikorkeakouluopintoihin vielä keväällä 2020 ja sen jälkeen? Eli voinko tulla valituksi ammattikorkeakouluun, vaikka en ole suorittanut ylioppilastutkintoa?

Lukion oppimäärän suorittaneena olet nykylainsäädännön mukaan hakukelpoinen myös keväällä 2020, ja voit tulla valituksi valintakokeen tai aiempien korkeakouluopintojen perusteella tehtävän valinnan kautta. Todistusvalinnan kautta et kuitenkaan ilman ylioppilastutkintoa voi tulla valituksi.  

Toinen kotimainen kieli ei ole neljännessä kohdassa ainereaalin ja vieraan kielen kanssa. Tarkoittaako tämä sitä, että toista kotimaista kieltä ei huomioida kyseisessä kohdassa?

Kyllä. Toinen kotimainen kieli voidaan huomioida vain toinen kotimainen/vieras kieli -kohdassa.

Todistusvalinta ammatillisen perustutkinnon perusteella

Miten opiskelijat valitaan ammatillisen perustutkinnon perusteella?

Ammatillisen perustutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa kaikilta hakijoilta lasketaan kolmen yhteisen tutkinnon osan arvosanojen ja tutkinnon painotetun keskiarvon tuottama yhteispistemäärä (enimmäispistemäärä 150 pistettä). Todistusvalinnassa huomioidaan ammatilliset perustutkinnot, jotka on suoritettu 1.8.2015 alkaen. Todistusvalinnassa ei ole tehty rajausta soveltuvista tutkinnoista. Kaikki toisen asteen tutkinnot käyvät kaikille koulutusaloille pohjakoulutukseksi.

Pisteytysmallissa hakija saa pisteitä seuraavasti:

Yhteiset tutkinnon osat (enimmäispistemäärä 60 pistettä)
  • Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
  • Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
  • Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen
(1.1.2018 voimaan tulleissa perustutkintotodistuksissa yhteiset tutkinnon osat arvioidaan Hyväksytty/hylätty -asteikolla. Yhteisen tutkinnon osan osa-alueet arvioidaan numeerisesti. Näiden perusteella lasketaan arvosana yhteisen tutkinnon osan osa-alueista.)

Tutkinnon painotettu keskiarvo (enimmäispistemäärä 90 pistettä)

Ammattikorkeakoulut määrittelevät, kuinka suuren osan hakijoista ne valitsevat todistusvalinnan kautta ja kuinka suuri osa näistä paikoista varataan ammatillisella perustutkintotodistuksella hakeville. Ammattikorkeakoulut määrittelevät mahdolliset vähimmäispistemäärät ja kynnysehdot omiin koulutuksiinsa.

Miten ennen 1.8.2015 ammatillisen perustutkinnon suorittaneet valitaan?

Jos olet suorittanut tutkinnon ennen 1.8.2015, voit hakea opiskelupaikkaa valintakokeen perusteella. Voit myös esimerkiksi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen voit hakea erillishaussa avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi.

Olen suorittanut merkonomin tutkinnon. Voinko hakea opiskelemaan insinööriksi ammattikorkeakouluun tällä tutkinnolla?

Kyllä. Kaikki toisen asteen tutkinnot käyvät kaikille koulutusaloille pohjakoulutukseksi.

Miten pisteytetään näyttötutkintona suoritettu toisen asteen tutkinto, jossa ei ole ollut yhteisiä opintoja?

Näyttötutkintona suoritettua ammatillista tutkintoa ei huomioida todistusvalinnassa. Näyttötutkinnon suorittanut hakija voi hakea opiskelupaikkaa valintakokeen perusteella. Hän voi myös esimerkiksi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen hän voi hakea erillishaussa avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi.
Valikko