Esimerkkitehtävät

Tällä sivulla voit tutustua AMK-valintakokeen esimerkkitehtäviin. Huomioithan, että esimerkkitehtävät eivät kata kaikkia AMK-valintakokeessa arvioitavia sisältöjä. Tutustu tarkemmin AMK-valintakokeen sisältöihin AMK-valintakokeen sisältö, kesto ja pisteytys -osiossa.

AMK-valintakokeen tehtävät voivat sisältää esimerkiksi kuvia tai matemaattisia merkintöjä. Ruudunlukuohjelmaa käyttävän hakijan on mahdollista saada kokeeseen saavutettava koesisältö yksilöllisten järjestelyiden hakemuksen perusteella. Ruudunlukuohjelmaa käyttävän hakijan saavutettava koe ei sisällä kuvia ja sen matemaattiset merkinnät perustuvat Luetus-kirjoissa ja -ohjelmassa käytettyihin merkintätapoihin.

Päätöksentekotaidot

Lue tehtävät huolellisesti ja valitse mielestäsi oikea vastausvaihtoehto tehtävissä annetun tiedon perusteella. Jokaisessa tehtävässä on vain yksi oikea vastausvaihtoehto.

Esimerkkitehtävä 1

Heta, Irma, Jaakko ja Kaitsu suunnittelevat yhteistä lomamatkaa. Koska tämä on kaikille ensimmäinen lomamatka ilman vanhempia, on päätetty valita viikon pakettimatka, joka sisältää sekä lennot että hotellin.

Heta opiskelee ja on sitä mieltä, että voi pitää viikon loman milloin vain, paitsi syyskuun ensimmäisellä viikolla, kun lukukausi alkaa. Hetan vanhemmat auttavat häntä mielellään taloudellisesti. Heta ei osaa uida ja on huolissaan turvallisuudestaan.

Irma on töissä pienessä kukkakaupassa ja työnantaja pitää itse lomaa heinäkuussa, jolloin Irma vastaa liikkeestä. Muina aikoina Irma voi ottaa viikon loman. Irma haluaa nauttia lämmöstä lomallaan. Hän on jo käynyt Thaimaassa sekä useassa Välimeren kohteessa.

Jaakko opiskelee ahkerasti ja on kesällä töissä. Hänelle sopii loma-ajaksi vain elokuun kaksi viimeistä ja syyskuun ensimmäinen viikko. Jaakko haluaa välttää mannerten välisiä lentoja, koska on huolissaan hiilijalanjäljestään.

Kaitsu on työtön. Hän voi lähteä viikon lomalle milloin vain, mutta matkabudjetin yläraja on 1000€. Kaitsu ei halua suurkaupunkiin. Ihmisten paljous ahdistaa häntä. Kaitsun jäykkäkouristusrokotus ei ole voimassa.

Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteiden mukaan Bahamalla hurrikaanit ja trooppiset myrskyt ovat mahdollisia kesällä ja syksyllä. Egyptin Kairoon ja Alexandriaan matkustettaessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta turvallisuustilanteen takia. Keniassa Nairobissa tapahtui terroristi-isku 15.1.2019. Uusien terrori-iskujen mahdollisuutta Ranskassa ei voida sulkea pois, ja Ranskan viranomaiset pitävät yllä vahvistettua turvallisuusvalmiutta. Tunisiassa poikkeustilalakia on jatkettu 1.9.2019 saakka.

Seuraavilla pakettimatkoilla olisi vielä tilaa. Matkamessuilta kaverukset ovat saaneet hierontalahjakortit Nizzassa sijaitsevaan kylpylään. Rooman matkan hotellissa olisi tarjolla tervetulomaljat samppanjaa.

Vaihtoehto Matka-aika Kohde Tyyppi Hinta / hlö
a 1.-7.9.2019 Egypti, Kairo kulttuuri 987 €
b 23.-30.7.2019 Tansania safari 3000 €
c 25.-31.8.2019 Kroatia, Dubrovnik kaupunki & ranta 800 €
d 22.-28.8.2019 Iso-Britannia, Lontoo kaupunki 895 €
e 10.-17.8.2019 Italia, Rooma kaupunki 900 €
f 25.8.-7.9.2019 Intia, Ghoa ranta 1000 €
g 15.-21.6.2019 Ranska, Nizza kaupunki & ranta 999 €
h 25.8.-1.9.2019 Tunisia, Sousse ranta 700 €
Mikä matkavaihtoehdoista sopii kaveruksille parhaiten? Valitse oikea vaihtoehto.

  • Vaihtoehto a
  • Vaihtoehto b
  • Vaihtoehto c
  • Vaihtoehto d
  • Vaihtoehto e
  • Vaihtoehto f
  • Vaihtoehto g
  • Vaihtoehto h
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.

Esimerkkitehtävä 2

Viisi bloggaajaa (Alma, Bertta, Cecilia, Doris ja Esa) kilpaili keskenään siinä, kuinka nopeasti he saavat liitettyä 20 linkkiä omalle www-sivulleen. Bloggaajat aloittivat testin samaan aikaan.

Alma oli valmis ennen kuin Bertta, mutta myöhemmin kuin Cecilia. Doris oli valmis ennen Esaa, mutta vasta Bertan jälkeen.

Valitse bloggaajien nimet nopeimmasta hitaimpaan valitsemalla oikea vaihtoehto.

  • Cecilia, Alma, Bertta, Doris, Esa
  • Bertta, Doris, Alma, Cecilia, Esa
  • Cecilia, Alma, Bertta, Esa, Doris
  • Cecilia, Alma, Doris, Esa, Bertta
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.

Esimerkkitehtävä 3

Erik heräsi varhain aamuyöllä huomatakseen, että sähkökatkon takia asunnossa oli todella pimeää. Erikin sukat olivat yhdessä suuressa laatikossa, ja hän muisti, että laatikossa on 13 sinistä sukkaa, 15 mustaa sukkaa ja 11 harmaata sukkaa.

Koska Erik ei nähnyt sukkien väriä, hän poimi laatikosta niin monta sukkaa, että valittujen joukosta löytyisi varmasti ainakin kaksi mustaa sukkaa.

Montako sukkaa Erikin piti vähintään poimia?

  • 15
  • 20
  • 24
  • 26
  • 28
  • 30
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.
Esimerkkitehtävä 1

Oikea vastaus: Vaihtoehto c

Esimerkkitehtävä 2

Oikea vastaus: Cecilia, Alma, Bertta, Doris, Esa

Esimerkkitehtävä 3

Oikea vastaus: 26

Opetuskieli (suomi)

Lue teksti ja vastaa kysymyksiin valitsemalla yksi mielestäsi oikea vaihtoehto. Jokaisessa tehtävässä on vain yksi oikea vastausvaihtoehto.

Kaksi ensimmäistä lukua opetus- ja kulttuuriministeriön raportista  “Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa?”

 1 Johdanto      

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiä on yleensä pidetty opintoja viivästyttävänä tekijänä. Aiheesta on myös pitkään käyty kansallista keskustelua. Työssäkäyntiä on selitetty sillä, että opiskelijat tekevät valintoja opintotukeen liittyvien kannustimien ja rajoitteiden puitteissa. (Karhunen, Määttänen & Uusitalo 2016.) Mutta myös työkokemuksen hankkiminen ja työelämään kiinnittyminen opintojen aikana motivoivat opiskelijoita työssäkäyntiin (Vanttaja 2012).

Opintojen aikainen työssäkäynti voi yhtäältä olla seurausta opintotuen reaalisesta heikkenemisestä Suomessa, mutta se voi olla myös merkittävä urasuunnittelun muoto. Oli opintojen aikaisen työssäkäynnin taustalla sitten taloudellinen pakko tai ei, tarjoaa se mainion areenan kokemukselliselle oppimiselle. Opintojen edetessä myös pätkä- ja osa-aikatöiden laatu kehittyy muistuttamaan korkeakoulutasoisia työtehtäviä. Tämä puolestaan tarjoaa tiedon ja taidon soveltamisareenan opiskelijalle. Aikaisemmat tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että opetuksessa ei vielä juurikaan hyödynnetä tai kannusteta opiskelijoita soveltamaan opintojen aikaisissa työtehtävissä oppimiaan asioita teoreettisissa opinnoissa (Vanhanen-Nuutinen, Kotila & Mäki 2016).

Työskentely oman koulutusalan työtehtävissä mahdollistaa inhimillisen pääoman kasvattamisen niiden taitojen osalta, joita korkeakoulutuksessa ei voi suoraan oppia (Karhunen 2015, 57). Se näyttäisi olevan merkityksellistä myös myöhemmän työuran kannalta. Kahden viimeisen opiskeluvuoden aikainen ja omaan koulutusalaan liittyvä työkokemus auttaa vastavalmistuneita siirtymään opinnoista työelämään. Siirtymistä työelämään voitaisiinkin tukea luomalla mahdollisuuksia oman alan työharjoitteluun osana opintokokonaisuutta ennen valmistumista korkeakoulusta. (Karhunen, Hynninen & Pehkonen 2012.)

Työkokemuksen kautta opittavat taidot voivat olla myös luonteeltaan työelämän metataitoja, joita voi oppia missä tahansa työtehtävissä (Tuononen, Parpala, Haarala-Muhonen & Lindblom-Ylänne 2016). Tätä kautta on perusteltavissa työskentely myös muun kuin opiskeltavan alan työtehtävissä. Kyse on siitä, mitkä opetuksen ja korkeakoulutuksen käytännöt tukevat samanaikaisesti sekä opintojen etenemistä että opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä sekä miten työssäkäynti ja opiskelu saadaan palvelemaan toisiaan. Toisaalta korkeakoulut joutuvat kehittelemään prosesseja ja työkaluja, joilla voitaisiin varmistaa opiskelu ja valmistuminen opintojen aikaisesta työssäkäynnistä riippumatta.

Siinä missä opiskelijoiden työssäkäyntiä on tutkittu tähän mennessä suhteellisen paljon, opiskelijoiden kokemuksia opintojen aikaisen työn hyödyntämisestä on tutkittu toistaiseksi vain vähän. Jotta saataisiin selville, miten ammattikorkeakouluissa voidaan tukea opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä, ja toisaalta saadaan työssäkäynti tukemaan korkeakouluopintoja, lähdemme tässä tutkimuksessa tuottamaan lisätietoa ilmiöstä tarkastelemalla ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia työssäkäynnistään rakenneyhtälömallin avulla. Mitattavan ilmiön yhteyttä selvitetään opiskelun eri tekijöihin: opetus, ohjaus, motivaatio, stressi, opintojen viivästyminen ja keskeytyminen sekä työkokemuksen hyödyntäminen ja työssäolo. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteina ovat opintojen ohessa työssä käyvien korkeakouluopiskelijoiden kokemukset, mutta erityisesti ne työssä käyvät opiskelijat, jotka etenevät oman arvionsa mukaan opinnoissaan normaalisti.

Rakenneyhtälömallissa käytetty mittari, josta jatkossa käytämme nimitystä Työn opinnollistamisen -mittari, sisällytettiin osaksi Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön toteuttamaa korkeakouluopiskelijoiden seurantatutkimusta.

Tutkimuksessa hyödynnetään kahta tutkimusaineistoa: EUROSTUDENT VI ja Opiskelijabarometri 2014–2015. EUROSTUDENT VI -aineistosta kuvataan ilmiön nykytilaa ja muutosta, Opiskelijabarometrin aineiston perusteella testataan mallinnusta työssäkäynnin merkityksestä opinnoissa. Tutkimuksen luotettavuuden arviointia on esitetty luvuissa 3, 4 ja 5 tutkimuksen aineiston, mallin kehittämisen ja tulosten tarkastelun yhteydessä. Artikkelin lopussa pohdimme, miten tuloksia voidaan hyödyntää korkeakoulupedagogisessa kehittämistyössä ja ohjauksessa.

2 Työ ja oppiminen korkeakoulutuksessa

Korkeakouluopiskelu ei ole ainoa opiskelijan elämää määrittävä tekijä. Kompleksinen toimintaympäristö mielenkiinnonkohteineen tarjoaa opiskelijalle muutakin kuin päätoimiset 3–5 vuoden opinnot. Kuinka korkeakoulut kykenevät vastaamaan tähän? Pystyvätkö korkeakoulut muovaamaan rakenteitaan ja opetus- ja ohjauspalveluitaan suhteessa kompleksiseen toimintakenttään? (Snowden & Boone 2007.)

Koulutuspolitiikan onnistumisen näkökulmasta joustavat opintopolut helpottavat opintojen suorittamista loppuun, jos niin halutaan. Samoin työskentely opiskeltavaa alaa vastaavassa työssä, mikä on tyypillistä suomalaiselle korkeakoulutukselle (Hauschildt, Gwosć, Netz Mishra 2015, 103), tekee mahdolliseksi työnteon ja opiskelun yhteensovittamisen. Korkeakoulujen pitää vain ratkaista, miten huomioida opintojen aikaisen työn kautta syntyvä osaaminen osaksi opintoja. Haasteena on sellaisen korkeakouluympäristön luominen, jossa mahdollistetaan digitalisaation kautta uudenlaiset osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin tavat. Oppimisen kaikkiallisuus koskettaa siten myös korkeakoulukenttää. (Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman… 2017, 35–40.)

(Loppuosa luvusta 2 on poistettu.)

Lähde: Vanhanen-Nuutinen, L., Saari, J., Kotila, H. & Mäki, K. Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:10. Helsinki.

Mitä johdanto lupaa koko julkaisun lukijalle?  

  • antaa vastauksen siihen, onko opintojenaikainen työssäkäynti hyvä vai huono asia
  • antaa tutkimukseen perustuvaa tietoa opiskelijoiden työssäkäyntikokemuksista ja niiden yhteydestä opiskeluun
  • tarjota opiskelijalle keinoja työn ja opiskelun yhdistämiseksi
  • tarjota tutkittua tietoa siitä, millaisia työssäkäyntikokemuksia suomalaisilla opiskelijoilla on ennen ollut
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.
Mihin artikkelissa viitataan työelämän metataidoilla? 

  • ammatin perustaitoihin
  • korkeakoulun prosesseihin opintojen ja työelämän yhteensovittamiseksi
  • työelämän vaativiin erityistaitoihin
  • erilaisissa työtehtävissä opittaviin yleisiin työelämätaitoihin
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.
Kysymyksen "Mitä johdanto lupaa koko julkaisun lukijalle?" oikea vastaus on:
  • antaa tutkimukseen perustuvaa tietoa opiskelijoiden työssäkäyntikokemuksista ja niiden yhteydestä opiskeluun
Kysymyksen "Mihin artikkelissa viitataan työelämän metataidoilla?" oikea vastaus on:
  • erilaisissa työtehtävissä opittaviin yleisiin työelämätaitoihin

Opetuskieli (ruotsi)

Läs texten och svara på frågorna genom att välja ett alternativ som du anser vara rätt. Det finns endast ett rätt alternativ för varje fråga.

Texten är ett utdrag ur den sista delen av artikeln. Den ursprungliga texten i provuppgiften bestod av cirka två sidor med totalt fem frågor till texten.

Hen på väg in i FPA:s texter

För en myndighet som FPA är det viktigt att inte avleda uppmärksamheten från budskapet i texten genom att använda ord som mottagaren eventuellt reagerar på och det finns fortfarande personer som reagerar på hen. Men senast frågan diskuterades lutade det åt att hen inom en överskådlig framtid kommer att komma in i en del av FPA:s texter. Troligen börjar FPA med att använda hen i förmånsanvisningar som publiceras på webben, även om den primära målgruppen är handläggare inom organisationen.

– I anvisningstexterna talas det mycket om personer, vad de ska göra och vad som händer med dem, vilket leder till väldigt många han eller hon. Vi börjar antagligen med att introducera hen i de här texterna, säger Grönholm.

Efter anvisningstexterna står eventuellt webbtexterna i tur, men FPA väntar sannolikt med att introducera hen i beslut och brev som riktar sig direkt till kunderna.

Hen i lagtext

Också svenska språkenheten vid statsrådets kansli följde diskussionen om hen när den blossade upp 2012. Svenska språkenheten har hela tiden följt rekommendationerna från Språkrådet i Sverige och i fråga om lagtext Regeringskansliets språkgranskares praxis. Om hen kommer att komma in i egentlig lagtext får tiden utvisa.

Vad sägs i texten om myndigheternas förhållningssätt till hen? 

  • Man har valt att gå i bräschen för bruket av hen.
  • Man ställer sig tveksam till rekommendationerna från Sverige.
  • För vissa informella myndighetstexter är bruket restriktivt.
  • Myndigheter som FPA kommer att införa hen successivt.
  • Jag svarar inte på frågan.
Vad vill man med texten? 

  • Ge en översiktlig bild av bruket av pronomenet hen.
  • Väcka debatt om myndigheternas användning av hen.
  • Ge en bild av hur hen tagit sig in i myndighetssammanhang.
  • Informera om användningen av hen ur ett språkvårdsperspektiv.
  • Jag svarar inte på frågan.
Rätt svar på frågan "Vad sägs i texten om myndigheternas förhållningssätt till hen?" är:
  • Myndigheter som FPA kommer att införa hen successivt.
Rätt svar på frågan "Vad vill man med texten?" är:
  • Ge en översiktlig bild av bruket av pronomenet hen.

Englannin kieli

Read the text and then answer the questions concerning the bolded expressions as instructed. Choose one alternative per question. Each question includes just one correct alternative.

If forecasts become true, more and more service and other robots will enter our daily lives as assistants or companions. Present day service robots still show limited (social) intelligence and interaction abilities. […]

[…] Higher-level cognitive and social skills can be simulated, and results can be gained from HRI (Human-Robot Interaction) studies that can then further direct the development of controllers that might implement these functions.

Which of the following alternatives is closest to the term ‘forecast(s)’ in the text?  

  • expulsion
  • circumstance
  • act
  • prediction
  • I will leave this question unanswered.
Which of the following alternatives does not mean the same as the term ‘implement’ in the text?  

  • ignore
  • apply
  • execute
  • carry out
  • I will leave this question unanswered.
Kysymyksen "Which of the following alternatives is closest to the term ‘forecast(s)’ in the text? " oikea vastaus on:
  • prediction
Kysymyksen "Which of the following alternatives does not mean the same as the term ‘implement’ in the text?  " oikea vastaus on:
  • ignore

Matemaattiset taidot

Lue tehtävät huolellisesti ja valitse mielestäsi oikea vastausvaihtoehto. Jokaisessa tehtävässä on vain yksi oikea vastausvaihtoehto.

Esimerkkitehtävä 1

Kolmion sisällä oleva luku päätellään sen kärjissä olevien lukujen perusteella. Mikä luku tulee neljännen kolmion keskelle?

Tehtävään liittyvä kuva

  • 1
  • 7
  • 15
  • Ei mikään näistä
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.

Esimerkkitehtävä 2

Leo on kuusi vuotta vanhempi kuin siskonsa Aada. Lasten äiti on puolestaan neljä kertaa niin vanha kuin Aada. Jos Leon ikää merkitään x:llä, niin miten merkitään äidin ikää?

  • 4x
  • 4x – 6
  • 4x – 24
  • 4(x – 3)
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.
Esimerkkitehtävä 1

Oikea vastaus: Ei mikään näistä

Esimerkkitehtävä 2

Oikea vastaus: 4x - 24

Matemaattis-luonnontieteelliset taidot

Lue tehtävät huolellisesti ja valitse mielestäsi oikea vastausvaihtoehto. Jokaisessa tehtävässä on vain yksi oikea vastausvaihtoehto.

Esimerkkitehtävä 1

100 km matka henkilöautolla kuluttaa n. 15 kWh energiaa. Jos polttoaineen energiasisältö on 10 kWh / litra ja moottorin hyötysuhde on 33 %, kuinka monta litraa polttoainetta kuluu 100 km matkalla? Valitse parhaiten sopiva vaihtoehto.

  • 5 litraa
  • 7,5 litraa
  • 10 litraa
  • 15 litraa
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.

Esimerkkitehtävä 2

Radioaktiivisuuteen liittyvä käsite puoliintumisaika tarkoittaa sitä, että tässä ajassa puolet alkuhetkellä olleista radioaktiivisista ytimistä on hajonnut muiksi aineiksi. Jos puoliintumisaika on 1 000 vuotta, mikä seuraavista kuvaa parhaiten aikaa, jossa 7/8 ytimistä on hajonnut ja 1/8 on jäljellä?

  • 1 000 vuotta
  • 3 000 vuotta
  • 4 000 vuotta
  • 7 000 vuotta
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.
Esimerkkitehtävä 1

Oikea vastaus: 5 litraa

Esimerkkitehtävä 2

Oikea vastaus: 3 000 vuotta

Eettiset taidot

Lue tehtävät huolellisesti ja valitse mielestäsi oikea vastausvaihtoehto tehtävissä annetun tiedon perusteella. Jokaisessa tehtävässä on vain yksi oikea vastausvaihtoehto.

Esimerkkitehtävä 1

Mikä seuraavista väittämistä sisältää eettisen näkökulman? 

  • Jarkko käy terveyskeskuksessa mielenterveyspotilaille tarkoitetussa rentoutusryhmässä.
  • Jarkko toivoo, että rentoutusharjoittelu auttaisi häntä selviytymään arjesta paremmin.
  • Jarkko on kärsinyt mielenterveysongelmista koko aikuisikänsä ajan, melkein kaksikymmentä vuotta.
  • Jarkko ei halua kertoa muille ryhmäläisille, mitä sairautta hän sairastaa.  
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.

Esimerkkitehtävä 2

Lue tarina ja vastaa kysymykseen. 

Työskentelet Johannan kanssa paljon ja välillenne muodostuu läheinen kollegiaalisuussuhde. Työyhteisössä, jossa työskentelette, on ollut tapana jakaa myös henkilökohtaiseen elämään liittyviä asioita. Johanna kertoo vain sinulle, että hän on ollut väsynyt ja stressaantunut jo muutaman kuukauden ajan, koska hän on juuri eronnut ja samaan aikaan hänen nuorimmalla pojallaan on todettu pitkäaikainen, joskaan ei kovin vaarallinen sairaus. Eräänä päivänä toinen työkaverisi Petri kertoo sinulle, että Johanna on tehnyt paljon virheitä työssään. Petri on keskustellut asiasta Johannan kanssa, ja kysynyt onko Johannalla jotain huolia kotona. Johanna on vastannut Petrille hymyillen, että kaikki on hyvin. Petri kysyy sinulta, mikä Johannaa vaivaa, onkohan hänellä jotain salattavaa? Et haluaisi valehdella Petrille, mutta et myöskään paljastaa Johannan henkilökohtaisia asioita. 

Mikä seuraavista väittämistä sisältää eettisen näkökulman? 

  • Et halua valehdella Petrille.
  • Sinä ja Johanna olette läheisempiä kuin Petri ja Johanna.
  • Johanna on ollut väsynyt ja stressaantunut.
  • Töissä työskennellään yhdessä kollegoiden kanssa. 
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.
Esimerkkitehtävä 1

Oikea vastaus: Jarkko ei halua kertoa muille ryhmäläisille, mitä sairautta hän sairastaa.

Esimerkkitehtävä 2

Oikea vastaus: Et halua valehdella Petrille.

Tunneälytaidot

Lue tehtävät huolellisesti ja valitse mielestäsi oikea vastausvaihtoehto tehtävissä annetun tiedon perusteella. Jokaisessa tehtävässä on vain yksi oikea vastausvaihtoehto.

Esimerkkitehtävä 1

Valitse tunnetila, jota kuva ilmentää.

  • ilo
  • suru
  • epätoivo
  • pelko
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.

Esimerkkitehtävä 2

Riina tulee tentistä ja kokee sen menneen hyvin. Miltä Riinasta todennäköisesti tuntuu?

  • pettyneeltä
  • tyytyväiseltä
  • vihaiselta
  • yllättyneeltä
  • Jätän vastaamatta kysymykseen.
Esimerkkitehtävä 1

Oikea vastaus: ilo

Esimerkkitehtävä 2

Oikea vastaus: tyytyväiseltä
Valikko