Kategoria: Ajankohtaista

Ammattikorkeakoulut ovat päättäneet, että kevään toisen yhteishaun AMK-valintakoe järjestetään etäkokeena poikkeusolojen takia. Ammattikorkeakouluihin oli 1.4. päättyneessä yhteishaussa 92 000 hakijaa. Heistä 75 000 ilmoittautui yhteishaussa valintakokeeseen.

Päätöksen perustana on tahto olla vaarantamatta hakijoiden ja henkilökunnan sekä heidän läheistensä terveyttä. Koronaepidemian etenemisestä ei ole ennusteita, joten valintakokeen siirtämistä toiseen ajankohtaan turvallisesti toteutettavaksi ei voi ennakoida.

Valintakoe järjestetään kesäkuun alussa yhtenä myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Ammattikorkeakoulut ovat yhdessä kehittäneet opiskelijavalintoja useita vuosia, ja ammattikorkeakouluilla on kyvykkyys digitaalisen kokeen järjestämiseen myös etänä.

Ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä, että hakijalla on todistusvalinnan rinnalla muitakin väyliä tulla valituksi tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Ammattikorkeakoulut valitsevat noin puolet opiskelijoista todistusvalinnalla. Hakukohteen mukaan todistusvalinnalla täytetään 20-80 prosenttia aloituspaikoista. Todistusvalinnan laajentaminen ei olisi taannut hakijoiden yhdenvertaista kohtelua. 

Hakeneiden joukossa oli 33 000 henkilöä, joiden todistusta ei voida pisteyttää samaan tapana kuin ylioppilastutkintojen tai 1.8.2015 jälkeen suoritettujen ammatillisten perustutkintojen todistuksia. Tähän joukkoon kuuluu henkilöitä, joilla on tuota vanhempi ammatillinen perustutkinto, opistoasteen tutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, ulkomailla suoritettu tutkinto tai suoritettu lukion oppimäärä ilman ylioppilastutkintoa.

Valintakokeiden muutos ei vaikuta opintojen aloittamisen aikaan eikä siten opiskelijoiden oikeuteen saada opintotukea.

Lisätietoja:

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ryn toiminnanjohtaja Petri Lempinen, puhelin 040 7667 805

Ammattikorkeakouluihin haettiin viimevuotista enemmän 1.4. päättyneessä kevään yhteishaussa. Sosiaali- ja terveysala piti paikkansa vetovoimaisimpana koulutusalana, mutta myös tekniikan alan koulutusten vetovoima kasvoi. Myös alle 21-vuotiaiden hakijoiden määrä kääntyi kasvuun.

Ammattikorkeakoulujen tutkinto-ohjelmiin oli kevään toisessa yhteishaussa yhteensä 92 000 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 75 000. Hakijamäärä kasvoi edellisvuodesta 7 000 hakijalla eli 8 prosenttia. Kasvu oli erityisen suurta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa, joihin hakijamäärä kasvoivat 39 prosenttia eli yli 10 000 hakijaan.

Ammattikorkeakouluilla oli yhteishaussa haussa 24 600 aloituspaikkaa. Korkeakouluihin haki kaikkiaan 151 700 hakijaa.

Hakijoista 75 prosenttia oli hakumenettelyssä ensikertalaisena kohdeltavia. Heillä ei siis ole korkeakoulututkintoa tai voimassa olevaa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta ja heillä ei ole ollut tällaista opiskeluoikeutta aiemmin. 

–Hakijoiden lisääntynyt kiinnostus kertoo ihmisten tulevaisuuden uskosta. Korkeakoulutus on parasta turvaa muuttuvassa maailmassa ja työmarkkinoilla, kommentoi Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Hakijoista 61 prosenttia oli naisia. Sukupuolijakauma ei muuttunut. Ammattikorkeakoulujen koulutusalat ovat jakautuneet voimakkaasti miesvaltaisiin tekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutuksiin (71 % miehiä) ja naisvaltaisiin sosiaali- ja terveysaloihin (82 %). 

Vetovoimaisin oli Laurea-ammattikorkeakoulu, johon oli 6,3 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Hakijamääräänsä eniten sekä suhteellisesti että määrällisesti nosti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, joka kasvatti hakijamääräänsä 42 prosenttia. Hakijamäärältä suosituin ammattikorkeakoulu haussa oli Metropolia-ammattikorkeakoulu. 

Sosiaali- ja terveysala vetovoimaisin, myös tekniikan hakijamäärät kasvussa 

Ammattikorkeakoulujen vetovoimaisin koulutusala oli edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysala, johon haki yhteensä 41 000 hakijaa. Suosituimpiin aloihin kuuluivat muun muassa terveysalan erikoisalojen koulutukset: ensihoitaja, kätilö ja terveydenhoitaja, fysioterapeutti ja sosionomit.  

– On positiivista, että sosiaali- ja terveysalaan kohdistuvat haasteet eivät vaikuta alan vetovoimaan.  Sosiaali- ja terveysala tarvitsee tulevaisuudessakin osaavia ja motivoituneita työntekijöitä, jotka vastaavat omalta osaltaan tulevaisuuden muutostarpeisiin, toteaa Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén Savonia-ammattikorkeakoulusta. 

Myös ammattikorkeakoulujen muiden suurten alojen, eli tekniikan ja liiketalouden, hakijamäärät kasvoivat. Liiketalouden koulutusohjelmiin haki 24 000 hakijaa ja tekniikan koulutuksiin 18 500 hakijaa. Erityisen positiivista on tekniikan koulutusten hakijamäärien kasvu, sillä alan vetovoima on ollut laskusuunnassa viime vuosina. Tekniikan koulutusten hakijamäärä kasvoi yli 3000 hakijalla. 

Nuorten hakijoiden määrä kasvanut edellisvuodesta 

Kevään haussa erityisesti nuorten, alle 21-vuotiaiden, hakijoiden määrä kasvoi ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa 300 hakijalla edellisvuoteen verrattuna. Nuorten hakijoiden määrä on ollut ammattikorkeakouluissa laskussa aiempina vuosina.  

– On hienoa nähdä, että ammattikorkeakoulujen tiivistynyt yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa on johtamassa nopeampaan hakeutumiseen korkeakoulutukseen. Suunta tukee kansallista tavoitetta saada korkeakoulutettuja aiempaa nuorempina työelämään, kommentoi Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila. 

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hakeneista ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli 53 prosenttia ja lukiotaustaisia 57 prosenttia. Aiempi korkeakoulututkinto oli 9 prosentilla hakijoista. Ensisijaisissa hakijoissa selkeä enemmistö on kuitenkin ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden hakijoiden määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan hakeneista valtaosalla on taustalla aikaisempi korkeakoulututkinto. 

Ulkomaalaisten hakijoiden määrä kasvoi englanninkielisissä koulutuksissa 

Korkeakoulujen kevään yhteishaku jakautui tänä vuonna kahteen erilliseen hakuun, joista tammikuussa järjestetyssä ensimmäisessä haussa haettavana olivat vieraskieliset koulutukset. Ammattikorkeakoulujen englanninkielisiin koulutusohjelmiin oli kevään 2020 yhteishaussa noin 11 000 hakijaa, joista ulkomaalaisia hakijoita oli noin 7 000. Ulkomaalaisten hakijoiden määrä vieraskielisissä ohjelmissa kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 2 000 hakijalla. Ammattikorkeakouluilla oli kevään ensimmäisessä yhteishaussa avoinna 3 183 aloituspaikkaa tutkintokoulutukseen.

– Ammattikorkeakoulut ovat erittäin tyytyväisiä ulkomaalaisten hakijoiden määrän kehitykseen. Suomessa halutaan panostaa työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon ja tämä tulos kertoo ammattikorkeakoulujen onnistuneesta panostamisesta hyvään tavoitteeseen, kommentoi Arenen kansainvälisyysvaliokunnan puheenjohtaja, Centria-ammattikorkeakoulun rehtori Kari Ristimäki.  

Ristimäki toivoo, että hakijoista mahdollisimman moni pääsee aloittamaan opintonsa ajallaan ensi syksynä koronaepidemiasta huolimatta. 

Uutisen tiedot on kerätty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta 2.4. klo 11.00.

Ammattikorkeakoulujen yhteinen ammattikorkeakouluun.fi-sivusto julkaistiin toukokuun alulla. Sivusto on tarkoitettu ammattikorkeakouluopinnoista kiinnostuneille, opinto-ohjaajille ja kaikille korkeakouluhakua ohjaaville toimijoille. Sivustolta löytyy tietoa ammattikorkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisten ammattikorkeakoulututkintoihin johtavien koulutusten opiskelijavalinnoista. Sivustolla voi myös tutustua ammattikorkeakouluopintojen sisältöihin.

Keräämme palautetta sivustosta syksyn 2019 aikana, jotta sitä voidaan kehittää edelleen palvelemaan eri kohderyhmien tarpeita.

Anna palautetta Ammattikorkeakouluun.fi-sivustosta 15.11.2019 mennessä. 

Linkki palautteeseen

Ammattikorkeakoulujen uusi yhteinen AMK-valintakoe järjestettiin ensimmäisen kerran 29.10.-1.11.2019. Digitaaliseen AMK-valintakokeeseen osallistui 17 441 hakijaa ja osallistumisprosentti oli 70 %.

Valintakoetilaisuuksia oli tarjolla yhteensä 151, ja ne järjestettiin 20 ammattikorkeakoulussa 27 paikkakunnalla. Yhteishaun yhteydessä hakijat saivat valita mieleisensä kokeen suorituspaikan ja -ajan tarjolla olevista vaihtoehdoista. Samassa koetilaisuudessa hakija pystyi suorittamaan valintakokeen useiden eri alojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksiin.

Ammattikorkeakoulut olivat valmistautuneet AMK-valintakokeen järjestämiseen huolellisesti. Päivien aikana ilmeni muutamia yksittäisiä teknisiä ongelmatapauksia. Tapaukset onnistuttiin kuitenkin ratkaisemaan ja hakijat pystyivät suorittamaan kokeen. Koejärjestelmään liittyvän käytettävyyskyselyn perusteella (n=7972) hakijat kokivat järjestelmän käytön helpoksi (ka 4.2, asteikolla 1-5, jossa 5=täysin samaa mieltä).

-Kyseessä on historiallisesti erittäin laaja ja merkittävä ammattikorkeakoulujen yhteistyö, jonka tuloksena AMK-valintakoe on syntynyt ja nyt onnistuneesti järjestetty ensimmäisen kerran, toteaa AMK-opiskelijavalinnat kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin.

Ammattikorkeakouluissa on tarjolla syksyn yhteishaussa 6324 aloituspaikkaa ja AMK-valintakoe on pääasiallinen valintatapa koulutukseen syksyn yhteishaussa. AMK-valintakokeen tulokset julkaistaan 29.11.2019 mennessä. AMK-valintakokeen käyttöönotto on osa opiskelijavalintauudistusta, johon kuuluu myös yhteisen todistusvalinnan käyttöönotto kaikissa ammattikorkeakouluissa. Uudistukset on valmisteltu ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.

AMK-valintakoe järjestetään seuraavan kerran kevään 2020 toisessa yhteishaussa. Ammattikorkeakoulujen kevään 2020 toisen yhteishaun hakukohteet on julkaistu ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla. AMK-valintakoetilaisuudet sijoittuvat ajalle 1.-5.6.2020. Tarkemmat ammattikorkeakoulujen tarjoamat koepaikat ja ajankohdat julkaistaan vuoden loppuun mennessä.

Ammattikorkeakoulujen uusi AMK-valintakoe on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön tällä viikolla. Käyttöönoton yhteydessä on herännyt sosiaalisessa mediassa keskustelua sosiaali- ja terveysalan (sote) tutkintojen valintakokeiden sisällöistä. Eniten on ihmetyttänyt soveltuvuutta arvioivien haastatteluiden ja psykologisten testien puuttuminen uudesta AMK-valintakokeista.

Keskustelusta on kuitenkin puuttunut se tieto, että mm. yksilöhaastattelut ja psykologiset testit eivät ole olleet viime vuosina sote-alan valintakokeissa laaja-alaisesti käytössä ja siten niiden puuttuminen ei liity suoraan uuden AMK-valintakokeen käyttöönottoon, vaan isompaan ymmärrykseen niiden merkityksestä osana valintakokeita.

Tässä blogitekstissä taustoitetaan, miten sote-, liikunta- ja humanististen alojen ammattikorkeakoulujen valintakokeiden sisältöjä on tutkittu ja kehitetty viime vuosina.

Lue Kirsi Talmanin blogiteksti

Ammattikorkeakoulut ovat julkaisseet kevään 2020 yhteishaussa todistusvalintaa ja AMK-valintakoetta käyttävien hakukohteiden tiedot ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla. Todistusvalinnan ja AMK-valintakokeen perusteella valitaan suurin osa opiskelijoista ammattikorkeakoulutukseen.

Todistusvalinnassa ovat mukana ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon 1.8.2015 jälkeen suorittaneet. Todistusvalinnalla valittavien osuus hakukohteessa perustuu kunkin ammattikorkeakoulun omaan päätökseen.

Kevään 2020 todistusvalintaa käyttävät hakukohteet löytyvät Todistusvalinta –sivulta.
Kevään 2020 AMK-valintakoetta käyttävät hakukohteet löytyvät AMK-valintakoe -sivulta.

Opiskelijavalintojen uudistaminen on osa kansallista korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistusta. Ammattikorkeakoulut antavat lisätietoja ammattikorkeakoulukohtaisista päätöksistä.

Ammattikorkeakoulujen uusi yhteinen AMK-valintakoe järjestetään ensimmäisen kerran 29.10.-1.11.2019. Digitaaliseen AMK-valintakokeeseen on ilmoittautunut 25 000hakijaa. Ammattikorkeakouluissa on tarjolla syksyn yhteishaussa 6324 aloituspaikkaa ja AMK-valintakoe on pääasiallinen valintatapa koulutukseen syksyn yhteishaussa.

AMK-valintakoe yhtenäistää ja tasa-arvoistaa valintamenettelyjä eri aloilla. Kaikki alat käyttävät AMK-valintakoetta lukuun ottamatta kulttuurialaa. Muutos aiempiin valintakokeisiin verrattuna on merkittävä, sillä hakija voi nyt yhdellä kokeella hakea useisiin hakukohteisiin eri ammattikorkeakouluissa ja eri aloilla.

-Hakijan kannalta hakeutuminen helpottuu merkittävästi, sillä samassa koetilaisuudessa hakija voi suorittaa valintakokeen useiden eri alojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksiin. Myös kokeeseen valmistautuminen helpottuu, sillä koe ei vaadi ennakkovalmentautumista, toteaa AMK-opiskelijavalinnat kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin.

AMK-valintakokeessa arvioidaan hakijan valmiuksia ammattikorkeakouluopintoihin, mutta ei opintojen sisältöjä. Koe pitää sisällään kaikille hakijoille yhteisiä sekä koulutusalakohtaisia osioita, joita hakija suorittaa hakukohteidensa mukaisesti. Kaikille yhteiset osiot testaavat päätöksenteko- sekä kieli- ja viestintätaitoja. Lisäksi kokeessa arvioidaan hakukohteista riippuen matemaattisia-, matemaattis-luonnontieteellisiä sekä eettisiä taitoja. AMK-valintakoe on laadittu tutkittuun tietoon perustuen, jolla pyritään varmistamaan se, että AMK-valintakoe mittaa tai arvioi kullakin alalla tarvittavia keskeisiä valmiuksia.

Ammattikorkeakoulut valmiita AMK-valintakokeen järjestämiseen

Hakija tekee kokeen valitsemansa ammattikorkeakoulun tiloissa omalla kannettavalla tietokoneella valitsemansa päivän aikana. Ammattikorkeakoulut ovat valmistautuneet AMK-valintakokeen järjestämiseen huolellisesti.

-Ammattikorkeakoulut ovat valmiita, ja toivotamme hakijat tervetulleiksi valintakoetilaisuuksiin, kertoo AMK-opiskelijavalintojen kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Tapio Rimpioja.

AMK-valintakokeen tulokset julkaistaan 29.11.2019 mennessä.

AMK-valintakokeen tiedot ja ohjeet hakijoille on koottu yhteen paikkaan ammattikorkeakoulujen yhteiselle ammattikorkeakouluun.fi  -sivustolle. Hakijoiden on tärkeää tutustua ohjeisiin ennen AMK-valintakoetta.

Katso videot AMK-valintakokeesta!

Mikä on AMK-valintakoe?

AMK-valintakokeeseen ilmoittautuminen ja valintakoetilaisuudet

AMK-valintakokeen sisältö ja pisteytys

AMK-valintakokeeseen valmistautuminen

Kaikki tieto ja ohjeet AMK-valintakokeesta on koottu AMK-valintakoe -sivulle.

Tänään alkavassa yhteishaussa on ensimmäistä kertaa käytössä ammattikorkeakoulujen yhteinen AMK-valintakoe. Hakija voi yhdellä kokeella hakea useisiin hakukohteisiin eri ammattikorkeakouluissa ja eri aloilla. Yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen.

–Hakeutuminen helpottuu merkittävästi, kun hakijan ei tarvitse osallistua useisiin eri valintakokeisiin. Samalla kokeella voi hakeutua eri koulutuksiin ja kokeen voi tehdä missä tahansa ammattikorkeakoulussa ympäri Suomen, toteaa AMK-opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Hakeutumista yksinkertaistaa myös luopuminen sosiaali- ja terveysalan esivalintakokeesta.

Uusi valintakoe ei edellytä valmentautumista

AMK-valintakokeessa arvioidaan hakijan valmiuksia ammattikorkeakouluopintoihin, mutta ei opintojen sisältöjä. Koe pitää sisällään kaikille hakijoille yhteisiä sekä koulutusalakohtaisia osioita, joita hakija suorittaa hakukohteidensa mukaisesti.

Kaikille yhteiset osiot testaavat päätöksenteko- sekä kieli- ja viestintätaitoja. Lisäksi kokeessa arvioidaan hakukohteista riippuen matemaattisia-, matemaattis-luonnontieteellisiä sekä eettisiä taitoja.

AMK-valintakoe järjestetään 29.10.-1.11.2019 välisenä aikana, ja hakija ilmoittautuu valitsemaansa kokeeseen yhteishaun yhteydessä:

1. Hakija valitsee missä ammattikorkeakoulussa ja minä päivänä haluaa suorittaa kokeen.
2. Hakija ilmoittautuu AMK-valintakokeeseen Opintopolku.fi -palvelussa yhteishaun hakulomakkeella.
3. Hakija tekee kokeen valitsemansa ammattikorkeakoulun tiloissa omalla kannettavalla tietokoneella valitsemansa päivän aikana.

Ammattikorkeakouluissa on tarjolla syksyn yhteishaussa 6324 aloituspaikkaa. AMK-valintakokeeseen odotetaan osallistuvan syksyllä 20 000-30 000 hakijaa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintauudistukset jatkuvat keväällä 2020, jolloin myös uusi todistusvalinta otetaan laajasti käyttöön.

–Ammattikorkeakoulut kehittävät yhdessä opiskelijavalintoja hakijaystävällisempään ja tasa-arvoisempaan suuntaan. AMK-valintakoe on yksi iso harppaus tätä kohti, kertoo AMK-opiskelijavalintojen kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Tapio Rimpioja.

Taustaa

• Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen linjausten mukaisesti jatkossa ammattikorkeakouluopiskelijat valitaan pääsääntöisesti todistusvalinnalla. Samalla kehitetään muita valintamenettelyitä, mm. valintakokeita.
• AMK-valintakoe on pääasiallinen valintatapa ammattikorkeakoulutukseen syksyn 2019 yhteishaussa. Kaikki alat käyttävät AMK-valintakoetta lukuun ottamatta kulttuurialaa.
• AMK-valintakoe perustuu tutkittuun tietoon.
• AMK-valintakokeen tiedot ja ohjeet hakijoille on koottu yhteen paikkaan AMK-valintakoe -sivulle. Hakijoiden on tärkeää tutustua ohjeisiin ennen AMK-valintakoetta.