Kategoria: Ajankohtaista

AMK-valintakokeen toinen vaihe järjestetään 23.–25.6.2020 välisenä aikana. Toisen vaiheen AMK-valintakoe suoritetaan ammattikorkeakoulujen tiloissa, valvotuissa olosuhteissa. Toisen vaiheen AMK-valintakoe on sähköinen, omalla tietokoneella itsenäisesti suoritettava koe. Kokeessa testataan hakijoiden korkeakouluvalmiuksia, eikä siihen ole ennakkomateriaalia.

Toisen vaiheen AMK-valintakoe tehdään sen korkeimman mahdollisen hakukohteen ammattikorkeakoulussa, johon pisteesi riittävät ensimmäisen vaiheen kokeen perusteella. Ammattikorkeakoulut lähettävät kutsut toisen vaiheen AMK-valintakokeeseen 16.6. mennessä. Tutustu toisen vaiheen AMK-valintakokeen yleisiin ohjeisiin ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla. Kun saat kutsun, tutustu huolellisesti myös kutsun lähettäneen ammattikorkeakoulun tarkempiin valintakoepäivän käytännön ohjeisiin.

Ammattikorkeakoulujen verkossa järjestettyyn valintakokeeseen osallistui tänään yli 62 000 hakijaa. Ennätyssuuri koe järjestettiin kahtena koekertana. Koe onnistui teknisesti hyvin. Samalla kokeella haettiin eri alojen AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin 22 eri ammattikorkeakouluun.

-Yhteinen valintakoe on osoittautunut menestykseksi, arvioi toiminnanjohtaja Petri Lempinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta.

AMK-valintakoejärjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran syksyn 2019 yhteishaussa. Tämän kevään opiskelijavalintoja varten koejärjestelmä muokattiin etäkäyttöön. Koejärjestelmää käytetään korona-aikana myös yliopistojen valintakokeessa.

–Olemme iloisia, että Metropolia Ammattikorkeakoulu on voinut tarjota tämän kevään poikkeusjärjestelyinä toteutettaviin korkeakoulujen opiskelijavalintoihin erinomaisen digitaalisen koejärjestelmäratkaisun. AMK-valintakokeen lisäksi koejärjestelmässä on toteutettu onnistuneesti jo kymmeniä yliopistojen valintakokeita, toteavat AMK-opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin ja kehityspäällikkö Tuomas Orama Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Borodavkinin ja Oraman mukaan kehitystyötä on tehty muuttuvissa ja epävarmoissa olosuhteissa ja rajallisessa aikataulussa. Isoin kiitos onnistuneesta toteutuksesta kuuluukin Metropolian asiantuntijoille, Eduix Oy:lle, CSC-Tieteen tietotekniikkakeskus Oy:lle sekä Opetushallitukselle.

-Kevään olosuhteet huomioiden voidaan todeta, että olemme yhdessä onnistuneet erinomaisesti.

Pääsykokeeseen tunnistautumisessa hyödynnettiin vahvaa Suomi.fi-tunnistusta, jotta voitaisiin olla varmoja kokeeseen osallistujien henkilöllisyydestä. 

–Suomi.fi-tunnistusta ei ole aiemmin käytetty koetilanteissa, joissa kymmeniä tuhansia henkilöitä tunnistautuu samanaikaisesti, joten valmistauduimme tilanteeseen huolella. On ollut hienoa olla mukana mahdollistamassa pääsykokeita poikkeustilanteessa, kertoo tuotepäällikkö Ulla Kankkunen Digi- ja väestötietovirastosta.   

Ensimmäisen vaiheen kokeessa eniten pisteitä saaneet hakijat kutsutaan toisen vaiheen kokeeseen, jotka järjestetään lähikokeina.

-Etäkokeen tarkoitus oli karsia hakijoiden määrää niin, että varsinaiset valintakokeet 23.-25.6. voidaan järjestää valvotusti, Lempinen kertoo. Varsinainen opiskelijavalinta perustuu toisen vaiheen kokeeseen.

Valintakoekutsut toisen vaiheen kokeeseen lähetetään sähköpostilla 15.6.2020 alkavan viikon aikana. Toisen vaiheen koepaikka ja tarkka ajankohta kerrotaan kutsussa. Koepäivä on joko tiistai 23.6.2020, keskiviikko 24.6.2020 tai torstai 25.6.2020.

Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään keskiviikkona 15.7.

Ammattikorkeakoulujen yhteinen AMK-valintakoe järjestetään kesäkuussa kaksivaiheisena. Ensimmäisen vaiheen koe järjestetään 4.6.2020 digitaalisena etäkokeena. Toisen vaiheen koe järjestetään 23.-25.6.2020 ammattikorkeakoulujen kampuksilla eri puolilla maata.

AMK-valintakokeen ensimmäinen vaihe 4.6.2020

Ensimmäisen vaiheen kokeeseenvoivat lähtökohtaisesti osallistua kaikki hakijat. Jos olet tullut valituksi todistusvalinnan kautta, sinun ei tarvitse osallistua kokeeseen. Todistusvalinnan tulokset ovat valmiina 27.5.2020 mennessä.  Jos kuitenkin haluat vielä tavoitella mahdollista ylemmän hakutoiveesi opiskelupaikkaa, sinun tulee osallistua valintakokeeseen. Oman tilanteesi näet kirjautumalla Oma Opintopolku –palveluun. Huolehdithan, että Opintopolussa ilmoittamasi sähköpostiosoite on edelleen toiminnassa.

Saat torstaina 4.6.2020 järjestettävään digitaaliseen valintakokeeseen kutsun sähköpostilla 1.6.2020.  Koe on omalla tietokoneella itsenäisesti suoritettava koe. Lue tarkemmat ohjeet AMK-valintakoe-sivulta.

Jos olet alun perin ilmoittautunut aamupäivän AMK-valintakokeeseen, kutsutaan sinut 4.6.2020 aamupäivän kokeeseen, joka alkaa aikavälillä klo 9-11. Jos olet alun perin ilmoittautunut iltapäivän AMK-valintakokeeseen, kutsutaan sinut 4.6.2020 iltapäivän kokeeseen, joka alkaa aikavälillä klo 14-16. Oman kokeesi alkamisajan löydät 1.6.2020 lähetettävästä valintakoekutsusta. Valintakokeen kesto määräytyy sen mukaan, mihin hakukohteisiin olet hakenut.

Kun olet tehnyt 4.6.2020 ensimmäisen vaiheen kokeen, tallentuvat pisteesi kaikille hakukohteille, joissa on käytössä AMK-valintakoe.

Ensimmäisen vaiheen kokeessa eniten pisteitä saaneet hakijat kutsutaan toisen vaiheen kokeeseen.

AMK-valintakokeen toinen vaihe 23.-25.6.2020

Valintakoekutsut toisen vaiheen kokeeseen lähetetään sähköpostilla 15.6.2020 alkavan viikon aikana. Toisen vaiheen koepaikka ja tarkka ajankohta kerrotaan kutsussa. Koepäiväsi on joko tiistai 23.6.2020, keskiviikko 24.6.2020 tai torstai 25.6.2020.

Koska valintakoe on muuttunut kaksivaiheiseksi, alun perin hakemuksella valitsemasi valintakoeaika ja -paikka muuttuvat. Toisen vaiheen koepaikkaa ja -aikaa et voi itse valita etkä myöskään vaihtaa. Toisen vaiheen valintakoe tehdään sen hakukohteen ammattikorkeakoulussa, johon sinun pisteesi riittävät ensimmäisen vaiheen kokeen perusteella.

Koe on digitaalinen, ja se tehdään omalla koneella valvotusti ammattikorkeakoulun tiloissa. Lue tarkemmat ohjeet AMK-valintakoe-sivulta.

Lähikokeiden järjestäminen mahdollistui, kun maan hallitus ilmoitti 4.5.2020 ammattikorkeakouluja koskevien rajoitusten poistamisesta. Toisen vaiheen kokeet toteutetaan turvallisesti viranomaisten ohjeita ja rajoituksia noudattaen. Kummassakin kokeessa testataan hakijoiden korkeakouluvalmiuksia eikä niihin ole ennakkomateriaalia.

Tämä aikataulu koskee 1.4. päättyneen yhteishaun hakukohteita, jotka käyttävät AMK-valintakoetta. Nämä löytyvät AMK-valintakoe-sivulta.

Muutos ei koske kulttuurialan (pl. Humakiin kulttuurituottajaksi hakeneita) eikä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon hakeneita.

Lopullinen opiskelijavalinta tehdään toisen vaiheen kokeen perusteella.

Ammattikorkeakoulujen valintakokeet järjestetään kesäkuussa kaksivaiheisena. Ensimmäisen vaiheen valintakoepäivä on 4.6. Tuolloin järjestetään digitaalinen etäkoe. Toisen vaiheen ajankohta ja toteutustapa ilmoitetaan toukokuun aikana.

AMK-valintakoe järjestetään kaksivaiheisena, jotta kokeen suorittajien henkilöllisyys voidaan varmistaa. Tämä on tärkeää vilpin ehkäisemiseksi. Vilppi johtaa koesuorituksen hylkäämiseen.

Valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuvat kaikki hakijat, jotka eivät tulleet hyväksytyksi todistusvalinnassa ylimpään hakutoiveeseensa. Todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5.

Hakija tarvitsee valintakokeen suorittamiseen toimivan tietokoneen ja internet-yhteyden.

Toiseen vaiheeseen kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat.

Kummassakin kokeessa testaan hakijoiden korkeakouluvalmiuksia eikä niihin ole ennakkomateriaalia. Tältä osin tilanne ei muutu alkuperäisestä AMK-valintakokeesta.

Ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä, että hakijalla on todistusvalinnan rinnalla muitakin väyliä tulla valituksi tutkintoon johtavaan koulutukseen. Ammattikorkeakoulut käyttävät myös avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoja sisääntuloväylänä, kuten aiemmin on ilmoitettu. 

Ammattikorkeakoulut ovat yhteistyössä kehittäneet digitaalista valintakoetta, joka auttaa poikkeustilanteissakin. Myös yliopistot hyödyntävät omissa valinnoissaan tätä järjestelmää.

Ammattikorkeakouluihin oli 1.4. päättyneessä yhteishaussa 92 000 hakijaa. Heistä 75 000 ilmoittautui yhteishaussa valintakokeeseen. Toisen vaiheen kokeeseen odotetaan kymmeniä tuhansia hakijoita.

Tarkemmat ohjeet kokeeseen liittyen julkaistaan Ammattikorkeakouluun.fi-sivustolla.

Katso myös: Kysymyksiä ja vastauksia ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoista

Ammattikorkeakoulut ovat päättäneet, että kevään toisen yhteishaun AMK-valintakoe järjestetään etäkokeena poikkeusolojen takia. Ammattikorkeakouluihin oli 1.4. päättyneessä yhteishaussa 92 000 hakijaa. Heistä 75 000 ilmoittautui yhteishaussa valintakokeeseen.

Päätöksen perustana on tahto olla vaarantamatta hakijoiden ja henkilökunnan sekä heidän läheistensä terveyttä. Koronaepidemian etenemisestä ei ole ennusteita, joten valintakokeen siirtämistä toiseen ajankohtaan turvallisesti toteutettavaksi ei voi ennakoida.

Valintakoe järjestetään kesäkuun alussa yhtenä myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Ammattikorkeakoulut ovat yhdessä kehittäneet opiskelijavalintoja useita vuosia, ja ammattikorkeakouluilla on kyvykkyys digitaalisen kokeen järjestämiseen myös etänä.

Ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä, että hakijalla on todistusvalinnan rinnalla muitakin väyliä tulla valituksi tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Ammattikorkeakoulut valitsevat noin puolet opiskelijoista todistusvalinnalla. Hakukohteen mukaan todistusvalinnalla täytetään 20-80 prosenttia aloituspaikoista. Todistusvalinnan laajentaminen ei olisi taannut hakijoiden yhdenvertaista kohtelua. 

Hakeneiden joukossa oli 33 000 henkilöä, joiden todistusta ei voida pisteyttää samaan tapana kuin ylioppilastutkintojen tai 1.8.2015 jälkeen suoritettujen ammatillisten perustutkintojen todistuksia. Tähän joukkoon kuuluu henkilöitä, joilla on tuota vanhempi ammatillinen perustutkinto, opistoasteen tutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, ulkomailla suoritettu tutkinto tai suoritettu lukion oppimäärä ilman ylioppilastutkintoa.

Valintakokeiden muutos ei vaikuta opintojen aloittamisen aikaan eikä siten opiskelijoiden oikeuteen saada opintotukea.

Lisätietoja:

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ryn toiminnanjohtaja Petri Lempinen, puhelin 040 7667 805

Ammattikorkeakouluihin haettiin viimevuotista enemmän 1.4. päättyneessä kevään yhteishaussa. Sosiaali- ja terveysala piti paikkansa vetovoimaisimpana koulutusalana, mutta myös tekniikan alan koulutusten vetovoima kasvoi. Myös alle 21-vuotiaiden hakijoiden määrä kääntyi kasvuun.

Ammattikorkeakoulujen tutkinto-ohjelmiin oli kevään toisessa yhteishaussa yhteensä 92 000 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 75 000. Hakijamäärä kasvoi edellisvuodesta 7 000 hakijalla eli 8 prosenttia. Kasvu oli erityisen suurta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa, joihin hakijamäärä kasvoivat 39 prosenttia eli yli 10 000 hakijaan.

Ammattikorkeakouluilla oli yhteishaussa haussa 24 600 aloituspaikkaa. Korkeakouluihin haki kaikkiaan 151 700 hakijaa.

Hakijoista 75 prosenttia oli hakumenettelyssä ensikertalaisena kohdeltavia. Heillä ei siis ole korkeakoulututkintoa tai voimassa olevaa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta ja heillä ei ole ollut tällaista opiskeluoikeutta aiemmin. 

–Hakijoiden lisääntynyt kiinnostus kertoo ihmisten tulevaisuuden uskosta. Korkeakoulutus on parasta turvaa muuttuvassa maailmassa ja työmarkkinoilla, kommentoi Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Hakijoista 61 prosenttia oli naisia. Sukupuolijakauma ei muuttunut. Ammattikorkeakoulujen koulutusalat ovat jakautuneet voimakkaasti miesvaltaisiin tekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutuksiin (71 % miehiä) ja naisvaltaisiin sosiaali- ja terveysaloihin (82 %). 

Vetovoimaisin oli Laurea-ammattikorkeakoulu, johon oli 6,3 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Hakijamääräänsä eniten sekä suhteellisesti että määrällisesti nosti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, joka kasvatti hakijamääräänsä 42 prosenttia. Hakijamäärältä suosituin ammattikorkeakoulu haussa oli Metropolia-ammattikorkeakoulu. 

Sosiaali- ja terveysala vetovoimaisin, myös tekniikan hakijamäärät kasvussa 

Ammattikorkeakoulujen vetovoimaisin koulutusala oli edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysala, johon haki yhteensä 41 000 hakijaa. Suosituimpiin aloihin kuuluivat muun muassa terveysalan erikoisalojen koulutukset: ensihoitaja, kätilö ja terveydenhoitaja, fysioterapeutti ja sosionomit.  

– On positiivista, että sosiaali- ja terveysalaan kohdistuvat haasteet eivät vaikuta alan vetovoimaan.  Sosiaali- ja terveysala tarvitsee tulevaisuudessakin osaavia ja motivoituneita työntekijöitä, jotka vastaavat omalta osaltaan tulevaisuuden muutostarpeisiin, toteaa Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén Savonia-ammattikorkeakoulusta. 

Myös ammattikorkeakoulujen muiden suurten alojen, eli tekniikan ja liiketalouden, hakijamäärät kasvoivat. Liiketalouden koulutusohjelmiin haki 24 000 hakijaa ja tekniikan koulutuksiin 18 500 hakijaa. Erityisen positiivista on tekniikan koulutusten hakijamäärien kasvu, sillä alan vetovoima on ollut laskusuunnassa viime vuosina. Tekniikan koulutusten hakijamäärä kasvoi yli 3000 hakijalla. 

Nuorten hakijoiden määrä kasvanut edellisvuodesta 

Kevään haussa erityisesti nuorten, alle 21-vuotiaiden, hakijoiden määrä kasvoi ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa 300 hakijalla edellisvuoteen verrattuna. Nuorten hakijoiden määrä on ollut ammattikorkeakouluissa laskussa aiempina vuosina.  

– On hienoa nähdä, että ammattikorkeakoulujen tiivistynyt yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa on johtamassa nopeampaan hakeutumiseen korkeakoulutukseen. Suunta tukee kansallista tavoitetta saada korkeakoulutettuja aiempaa nuorempina työelämään, kommentoi Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila. 

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hakeneista ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli 53 prosenttia ja lukiotaustaisia 57 prosenttia. Aiempi korkeakoulututkinto oli 9 prosentilla hakijoista. Ensisijaisissa hakijoissa selkeä enemmistö on kuitenkin ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden hakijoiden määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan hakeneista valtaosalla on taustalla aikaisempi korkeakoulututkinto. 

Ulkomaalaisten hakijoiden määrä kasvoi englanninkielisissä koulutuksissa 

Korkeakoulujen kevään yhteishaku jakautui tänä vuonna kahteen erilliseen hakuun, joista tammikuussa järjestetyssä ensimmäisessä haussa haettavana olivat vieraskieliset koulutukset. Ammattikorkeakoulujen englanninkielisiin koulutusohjelmiin oli kevään 2020 yhteishaussa noin 11 000 hakijaa, joista ulkomaalaisia hakijoita oli noin 7 000. Ulkomaalaisten hakijoiden määrä vieraskielisissä ohjelmissa kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 2 000 hakijalla. Ammattikorkeakouluilla oli kevään ensimmäisessä yhteishaussa avoinna 3 183 aloituspaikkaa tutkintokoulutukseen.

– Ammattikorkeakoulut ovat erittäin tyytyväisiä ulkomaalaisten hakijoiden määrän kehitykseen. Suomessa halutaan panostaa työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon ja tämä tulos kertoo ammattikorkeakoulujen onnistuneesta panostamisesta hyvään tavoitteeseen, kommentoi Arenen kansainvälisyysvaliokunnan puheenjohtaja, Centria-ammattikorkeakoulun rehtori Kari Ristimäki.  

Ristimäki toivoo, että hakijoista mahdollisimman moni pääsee aloittamaan opintonsa ajallaan ensi syksynä koronaepidemiasta huolimatta. 

Uutisen tiedot on kerätty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta 2.4. klo 11.00.

Ammattikorkeakoulujen yhteinen ammattikorkeakouluun.fi-sivusto julkaistiin toukokuun alulla. Sivusto on tarkoitettu ammattikorkeakouluopinnoista kiinnostuneille, opinto-ohjaajille ja kaikille korkeakouluhakua ohjaaville toimijoille. Sivustolta löytyy tietoa ammattikorkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisten ammattikorkeakoulututkintoihin johtavien koulutusten opiskelijavalinnoista. Sivustolla voi myös tutustua ammattikorkeakouluopintojen sisältöihin.

Keräämme palautetta sivustosta syksyn 2019 aikana, jotta sitä voidaan kehittää edelleen palvelemaan eri kohderyhmien tarpeita.

Anna palautetta Ammattikorkeakouluun.fi-sivustosta 15.11.2019 mennessä. 

Linkki palautteeseen

Ammattikorkeakoulujen uusi yhteinen AMK-valintakoe järjestettiin ensimmäisen kerran 29.10.-1.11.2019. Digitaaliseen AMK-valintakokeeseen osallistui 17 441 hakijaa ja osallistumisprosentti oli 70 %.

Valintakoetilaisuuksia oli tarjolla yhteensä 151, ja ne järjestettiin 20 ammattikorkeakoulussa 27 paikkakunnalla. Yhteishaun yhteydessä hakijat saivat valita mieleisensä kokeen suorituspaikan ja -ajan tarjolla olevista vaihtoehdoista. Samassa koetilaisuudessa hakija pystyi suorittamaan valintakokeen useiden eri alojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksiin.

Ammattikorkeakoulut olivat valmistautuneet AMK-valintakokeen järjestämiseen huolellisesti. Päivien aikana ilmeni muutamia yksittäisiä teknisiä ongelmatapauksia. Tapaukset onnistuttiin kuitenkin ratkaisemaan ja hakijat pystyivät suorittamaan kokeen. Koejärjestelmään liittyvän käytettävyyskyselyn perusteella (n=7972) hakijat kokivat järjestelmän käytön helpoksi (ka 4.2, asteikolla 1-5, jossa 5=täysin samaa mieltä).

-Kyseessä on historiallisesti erittäin laaja ja merkittävä ammattikorkeakoulujen yhteistyö, jonka tuloksena AMK-valintakoe on syntynyt ja nyt onnistuneesti järjestetty ensimmäisen kerran, toteaa AMK-opiskelijavalinnat kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin.

Ammattikorkeakouluissa on tarjolla syksyn yhteishaussa 6324 aloituspaikkaa ja AMK-valintakoe on pääasiallinen valintatapa koulutukseen syksyn yhteishaussa. AMK-valintakokeen tulokset julkaistaan 29.11.2019 mennessä. AMK-valintakokeen käyttöönotto on osa opiskelijavalintauudistusta, johon kuuluu myös yhteisen todistusvalinnan käyttöönotto kaikissa ammattikorkeakouluissa. Uudistukset on valmisteltu ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.

AMK-valintakoe järjestetään seuraavan kerran kevään 2020 toisessa yhteishaussa. Ammattikorkeakoulujen kevään 2020 toisen yhteishaun hakukohteet on julkaistu ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla. AMK-valintakoetilaisuudet sijoittuvat ajalle 1.-5.6.2020. Tarkemmat ammattikorkeakoulujen tarjoamat koepaikat ja ajankohdat julkaistaan vuoden loppuun mennessä.

Ammattikorkeakoulujen uusi AMK-valintakoe on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön tällä viikolla. Käyttöönoton yhteydessä on herännyt sosiaalisessa mediassa keskustelua sosiaali- ja terveysalan (sote) tutkintojen valintakokeiden sisällöistä. Eniten on ihmetyttänyt soveltuvuutta arvioivien haastatteluiden ja psykologisten testien puuttuminen uudesta AMK-valintakokeista.

Keskustelusta on kuitenkin puuttunut se tieto, että mm. yksilöhaastattelut ja psykologiset testit eivät ole olleet viime vuosina sote-alan valintakokeissa laaja-alaisesti käytössä ja siten niiden puuttuminen ei liity suoraan uuden AMK-valintakokeen käyttöönottoon, vaan isompaan ymmärrykseen niiden merkityksestä osana valintakokeita.

Tässä blogitekstissä taustoitetaan, miten sote-, liikunta- ja humanististen alojen ammattikorkeakoulujen valintakokeiden sisältöjä on tutkittu ja kehitetty viime vuosina.

Lue Kirsi Talmanin blogiteksti