AMK-valintakoe järjestettiin 26.–29.10. Koe järjestettiin 22 paikkakunnalla ja valintakoetilaisuuksia oli yhteensä 151. Kokeeseen osallistui 17 617 hakijaa.
Matemaattiset taidot -osion tehtävä
Torstain (29.10.) aamu- ja iltapäivän kokeessa matemaattiset taidot -osion tehtävässä 8 havaittiin virhe. Tehtävässä 8 esitetyn taulukon yhdessä sarakkeessa luki virheellinen tieto. Virhe huomioitiin antamalla kaikille torstaina kokeen suorittaneille hakijoille kyseisestä tehtävästä oikean vastauksen pisteet.
Osiokohtaiset alimmat hyväksytyt pistemäärät
AMK-valintakokeen alimpia hyväksyttyjä pistemääriä laskettiin matemaattis-luonnontieteellisten taitojen sekä opetuskielen (suomi) osiossa. Matemaattis-luonnontieteellisissä taidoissa alkuperäinen alin hyväksytty pistemäärä oli yksi piste ja pistemäärä laskettiin 0,1 pisteeseen. Opetuskielen (suomi) osiossa alkuperäinen alin hyväksytty pistemäärä oli kaksi pistettä ja pistemäärä laskettiin yhteen pisteeseen.
Tulosten julkistaminen
Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään perjantaina 27.11. Hyväksyttyjen tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta viimeistään 4.12. Opinnot alkavat tammikuussa 2021.
Ammattikorkeakoulujen yhteinen AMK-valintakoe järjestetään 26.–29.10. Syksyn yhteishaun valintakokeet järjestetään 22 paikkakunnalla viranomaisten ohjeita ja suosituksia noudattaen. Ammattikorkeakoulut ovat huomioineet koejärjestelyissään hakijoiden ja henkilökunnan terveyden ja turvallisuuden.
Valintakoetilaisuuksia on yhteensä 151, ja ne järjestetään 22 paikkakunnalla. Yhteishaun aikana hakijoilla on ollut mahdollisuus valita valintakoepaikka ja -aika tarjolla olevista vaihtoehdoista. Valintakoepaikaksi hakija on voinut valita esimerkiksi ammattikorkeakoulun, johon hän ei ole hakenut, mutta joka sijaitsee lähellä omaa asuinpaikkaa.
Ammattikorkeakoulut järjestävät valintakoetilaisuudet viranomaisten ohjeita ja suosituksia noudattaen. Ammattikorkeakoulut muistuttavat hakijoita noudattamaan annettuja ohjeita: hakijoita pyydetään huolehtimaan turvaväleistä ja käsihygieniasta sekä käyttämään kasvomaskeja. Sairaana tai edes vähäoireisena ei valintakokeeseen pidä osallistua.
Ammattikorkeakoulujen yhteiselle ammattikorkeakouluun.fi-sivustolle on koottu AMK-valintakokeen yleiset ohjeet. Lisäksi hakijoiden on tärkeää tutustua huolellisesti kokeen aikaisiin käytäntöihin myös sen ammattikorkeakoulun sivuilla, minne on menossa tekemään AMK-valintakokeen.
AMK-valintakokeeseen on ilmoittautunut yhteensä lähes 30 000 hakijaa, jotka tavoittelevat 7 600 opiskelupaikkaa. Opiskelijat valitaan pääasiallisesti todistusvalinnan ja AMK-valintakokeen perusteella.
Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 27.11. Opinnot alkavat tammikuussa 2021.
Huomenna alkavassa syksyn yhteishaussa ammattikorkeakouluissa on tarjolla noin 7 600 opiskelupaikkaa, joihin opiskelijat valitaan pääasiallisesti todistusvalinnan ja AMK-valintakokeen perusteella. Hakuaika on 2.9.–16.9.
Alkavassa yhteishaussa ammattikorkeakoulut jatkavat aloituspaikkojen lisäyksiä. Tänä syksynä tarjolla on lähes 900 aloituspaikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan tarjolla on noin 260 eri hakukohdetta.
Aloituspaikkojen lisäämisellä tavoitellaan koulutustason nostamista. Suomessa tavoitteeksi on asetettu, että 25–34-vuotiaista puolet suorittaisi korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Tämä tavoite on huomioitu ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteissa vuosille 2021–24.
Syksyn yhteishaussa haetaan vuoden 2021 alussa alkaviin koulutuksiin. Haut syksyllä 2021 alkaviin koulutuksiin järjestetään ensi keväänä.
AMK-valintakokeet järjestetään kampuksilla 26.–29.10.
AMK-valintakokeet järjestetään ammattikorkeakoulujen kampuksilla 26.–29.10. Tänä syksynä AMK-valintakoe toteutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti yksivaiheisena ammattikorkeakoulujen tiloissa. Koejärjestelyissä huomioidaan hakijoiden ja henkilökunnan terveys ja turvallisuus viranomaisten ohjeita noudattaen.
Hakijat ilmoittautuvat AMK-valintakokeeseen hakuaikana Opintopolku.fi-palvelussa. Hakijoilla on mahdollisuus valita kokeen suorituspaikka ja -aika tarjolla olevista vaihtoehdoista. Valintakoetilaisuuksia on tarjolla yhteensä 128.
AMK-valintakoe on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen valintakoe, jonka hakija tekee omalla kannettavalla tietokoneella. AMK-valintakoe oli ensimmäisen kerran käytössä syksyllä 2019. Viime keväänä sitä hyödynnettiin myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen etävalintakokeissa.
Ammattikorkeakouluun.fi-sivustolle on koottu ammattikorkeakoulujen syksyn todistusvalinnan ja AMK-valintakokeen hakukohdekohtaiset tiedot.
Torstaina päättyneisiin AMK-valintakokeisiin osallistui yli 18 000 hakijaa. Kokeisiin kutsutuista yli 21 000 hakijasta osallistui 85,5 prosenttia. Tulos on hyvä, sillä yleensä ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin on osallistunut noin 70 prosenttia hakijoista.
AMK-valintakokeen toinen vaihe järjestettiin tällä viikolla ammattikorkeakoulujen 36 eri kampuksella ympäri maata. Ammattikorkeakoulut olivat valmistautuneet AMK-valintakokeen järjestämiseen huolellisesti. Toisen vaiheen AMK-valintakoe suoritettiin ammattikorkeakoulujen tiloissa, valvotuissa olosuhteissa.
Yhteisellä AMK-valintakokeella haettiin eri alojen AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin 22 eri ammattikorkeakouluun.
AMK-valintakokeiden aikana on havaittu, että enintään reilulla tuhannella hakijalla on puuttunut yksittäinen koeosio kokeesta. Näissä tapauksissa tilanne tullaan korjaamaan hakijan eduksi niin, että lopullisessa opiskelijavalinnassa käytetään 1. vaiheen valintakokeen tulosta kyseisen osion osalta.
Kevään yhteishaussa ammattikorkeakouluihin oli 92 000 hakijaa, jotka tavoittelivat 24 600 opiskelupaikkaa 22 eri ammattikorkeakouluissa. Hakijoista yli 62 000 osallistui ensimmäisen vaiheen valintakokeeseen, jolla koronatilanteen vuoksi karsittiin hakijajoukkoa toisen vaiheen kokeeseen.
Ammattikorkeakoulut joutuivat koronaepidemian vuoksi tekemään muutoksia opiskelijavalintoihin. Kaksivaiheiseen kokeeseen päädyttiin, koska korkeakoulut eivät pitäneet perusteltuna valita opiskelijoita valvomattoman etäkokeen perusteella. Todistusvalintaa ei ammattikorkeakouluissa lisätty.
Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään keskiviikkona 15.7. Hyväksyttyjen tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta 22.7. mennessä.
Ammattikorkeakoulujen valintakokeet jatkuvat 23.–25.6. Tuolloin järjestetään 22 eri ammattikorkeakoulun kampuksilla AMK-valintakokeen toinen vaihe, johon on kutsuttu yli 21 000 hakijaa.
Ammattikorkeakoulut valitsevat suurimman osan opiskelijoista yhteisillä AMK-valintakokeilla, joilla haetaan eri alojen AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin.
Kokeisiin on kutsuttu yli 21 000 hakijaa, jotka tavoittelevat 10 000 aloituspaikkaa. Puolet aloituspaikoista on jo täytetty todistusvalinnan perusteella.
Toisen vaiheen AMK-valintakokeen osallistujat karsittiin 4.6. järjestetyllä etäkokeella, johon osallistui ennätysmäärä eli 62 000 hakijaa. Lopullinen opiskelijavalinta tehdään toisen vaiheen AMK-valintakokeen tulosten perusteella.
Ammattikorkeakoulut joutuivat koronaepidemian vuoksi tekemään muutoksia opiskelijavalintoihin. Kaksivaiheiseen kokeeseen päädyttiin, koska korkeakoulut eivät pitäneet perusteltuna valita opiskelijoita valvomattoman etäkokeen perusteella.
Todistusvalintaa ei ammattikorkeakouluissa lisätty.
Ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä, että hakijalla on todistusvalinnan rinnalla muitakin väyliä tulla valituksi tutkintoon johtavaan koulutukseen.
AMK-valintakokeet järjestetään kampuksilla viranomaisten ohjeita ja rajoituksia noudattaen.
Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään keskiviikkona 15.7.
Ammattikorkeakoulujen verkossa järjestettyyn valintakokeeseen osallistui tänään yli 62 000 hakijaa. Ennätyssuuri koe järjestettiin kahtena koekertana. Koe onnistui teknisesti hyvin. Samalla kokeella haettiin eri alojen AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin 22 eri ammattikorkeakouluun.
-Yhteinen valintakoe on osoittautunut menestykseksi, arvioi toiminnanjohtaja Petri Lempinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta.
AMK-valintakoejärjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran syksyn 2019 yhteishaussa. Tämän kevään opiskelijavalintoja varten koejärjestelmä muokattiin etäkäyttöön. Koejärjestelmää käytetään korona-aikana myös yliopistojen valintakokeessa.
–Olemme iloisia, että Metropolia Ammattikorkeakoulu on voinut tarjota tämän kevään poikkeusjärjestelyinä toteutettaviin korkeakoulujen opiskelijavalintoihin erinomaisen digitaalisen koejärjestelmäratkaisun. AMK-valintakokeen lisäksi koejärjestelmässä on toteutettu onnistuneesti jo kymmeniä yliopistojen valintakokeita, toteavat AMK-opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin ja kehityspäällikkö Tuomas Orama Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Borodavkinin ja Oraman mukaan kehitystyötä on tehty muuttuvissa ja epävarmoissa olosuhteissa ja rajallisessa aikataulussa. Isoin kiitos onnistuneesta toteutuksesta kuuluukin Metropolian asiantuntijoille, Eduix Oy:lle, CSC-Tieteen tietotekniikkakeskus Oy:lle sekä Opetushallitukselle.
-Kevään olosuhteet huomioiden voidaan todeta, että olemme yhdessä onnistuneet erinomaisesti.
Pääsykokeeseen tunnistautumisessa hyödynnettiin vahvaa Suomi.fi-tunnistusta, jotta voitaisiin olla varmoja kokeeseen osallistujien henkilöllisyydestä.
–Suomi.fi-tunnistusta ei ole aiemmin käytetty koetilanteissa, joissa kymmeniä tuhansia henkilöitä tunnistautuu samanaikaisesti, joten valmistauduimme tilanteeseen huolella. On ollut hienoa olla mukana mahdollistamassa pääsykokeita poikkeustilanteessa, kertoo tuotepäällikkö Ulla Kankkunen Digi- ja väestötietovirastosta.
Ensimmäisen vaiheen kokeessa eniten pisteitä saaneet hakijat kutsutaan toisen vaiheen kokeeseen, jotka järjestetään lähikokeina.
-Etäkokeen tarkoitus oli karsia hakijoiden määrää niin, että varsinaiset valintakokeet 23.-25.6. voidaan järjestää valvotusti, Lempinen kertoo. Varsinainen opiskelijavalinta perustuu toisen vaiheen kokeeseen.
Valintakoekutsut toisen vaiheen kokeeseen lähetetään sähköpostilla 15.6.2020 alkavan viikon aikana. Toisen vaiheen koepaikka ja tarkka ajankohta kerrotaan kutsussa. Koepäivä on joko tiistai 23.6.2020, keskiviikko 24.6.2020 tai torstai 25.6.2020.
Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään keskiviikkona 15.7.
Ammattikorkeakoulujen yhteinen AMK-valintakoe järjestetään kesäkuussa kaksivaiheisena. Ensimmäisen vaiheen koe järjestetään 4.6.2020 digitaalisena etäkokeena. Toisen vaiheen koe järjestetään 23.-25.6.2020 ammattikorkeakoulujen kampuksilla eri puolilla maata.
AMK-valintakokeen ensimmäinen vaihe 4.6.2020
Ensimmäisen vaiheen kokeeseenvoivat lähtökohtaisesti osallistua kaikki hakijat. Jos olet tullut valituksi todistusvalinnan kautta, sinun ei tarvitse osallistua kokeeseen. Todistusvalinnan tulokset ovat valmiina 27.5.2020 mennessä. Jos kuitenkin haluat vielä tavoitella mahdollista ylemmän hakutoiveesi opiskelupaikkaa, sinun tulee osallistua valintakokeeseen. Oman tilanteesi näet kirjautumalla Oma Opintopolku –palveluun. Huolehdithan, että Opintopolussa ilmoittamasi sähköpostiosoite on edelleen toiminnassa.
Saat torstaina 4.6.2020 järjestettävään digitaaliseen valintakokeeseen kutsun sähköpostilla 1.6.2020. Koe on omalla tietokoneella itsenäisesti suoritettava koe. Lue tarkemmat ohjeet AMK-valintakoe-sivulta.
Jos olet alun perin ilmoittautunut aamupäivän AMK-valintakokeeseen, kutsutaan sinut 4.6.2020 aamupäivän kokeeseen, joka alkaa aikavälillä klo 9-11. Jos olet alun perin ilmoittautunut iltapäivän AMK-valintakokeeseen, kutsutaan sinut 4.6.2020 iltapäivän kokeeseen, joka alkaa aikavälillä klo 14-16. Oman kokeesi alkamisajan löydät 1.6.2020 lähetettävästä valintakoekutsusta. Valintakokeen kesto määräytyy sen mukaan, mihin hakukohteisiin olet hakenut.
Kun olet tehnyt 4.6.2020 ensimmäisen vaiheen kokeen, tallentuvat pisteesi kaikille hakukohteille, joissa on käytössä AMK-valintakoe.
Ensimmäisen vaiheen kokeessa eniten pisteitä saaneet hakijat kutsutaan toisen vaiheen kokeeseen.
AMK-valintakokeen toinen vaihe 23.-25.6.2020
Valintakoekutsut toisen vaiheen kokeeseen lähetetään sähköpostilla 15.6.2020 alkavan viikon aikana. Toisen vaiheen koepaikka ja tarkka ajankohta kerrotaan kutsussa. Koepäiväsi on joko tiistai 23.6.2020, keskiviikko 24.6.2020 tai torstai 25.6.2020.
Koska valintakoe on muuttunut kaksivaiheiseksi, alun perin hakemuksella valitsemasi valintakoeaika ja -paikka muuttuvat. Toisen vaiheen koepaikkaa ja -aikaa et voi itse valita etkä myöskään vaihtaa. Toisen vaiheen valintakoe tehdään sen hakukohteen ammattikorkeakoulussa, johon sinun pisteesi riittävät ensimmäisen vaiheen kokeen perusteella.
Koe on digitaalinen, ja se tehdään omalla koneella valvotusti ammattikorkeakoulun tiloissa. Lue tarkemmat ohjeet AMK-valintakoe-sivulta.
Lähikokeiden järjestäminen mahdollistui, kun maan hallitus ilmoitti 4.5.2020 ammattikorkeakouluja koskevien rajoitusten poistamisesta. Toisen vaiheen kokeet toteutetaan turvallisesti viranomaisten ohjeita ja rajoituksia noudattaen. Kummassakin kokeessa testataan hakijoiden korkeakouluvalmiuksia eikä niihin ole ennakkomateriaalia.
Tämä aikataulu koskee 1.4. päättyneen yhteishaun hakukohteita, jotka käyttävät AMK-valintakoetta. Nämä löytyvät AMK-valintakoe-sivulta.
Muutos ei koske kulttuurialan (pl. Humakiin kulttuurituottajaksi hakeneita) eikä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon hakeneita.
Lopullinen opiskelijavalinta tehdään toisen vaiheen kokeen perusteella.
Ammattikorkeakoulujen valintakokeet järjestetään kesäkuussa kaksivaiheisena. Ensimmäisen vaiheen valintakoepäivä on 4.6. Tuolloin järjestetään digitaalinen etäkoe. Toisen vaiheen ajankohta ja toteutustapa ilmoitetaan toukokuun aikana.
AMK-valintakoe järjestetään kaksivaiheisena, jotta kokeen suorittajien henkilöllisyys voidaan varmistaa. Tämä on tärkeää vilpin ehkäisemiseksi. Vilppi johtaa koesuorituksen hylkäämiseen.
Valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuvat kaikki hakijat, jotka eivät tulleet hyväksytyksi todistusvalinnassa ylimpään hakutoiveeseensa. Todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5.
Hakija tarvitsee valintakokeen suorittamiseen toimivan tietokoneen ja internet-yhteyden.
Toiseen vaiheeseen kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat.
Kummassakin kokeessa testaan hakijoiden korkeakouluvalmiuksia eikä niihin ole ennakkomateriaalia. Tältä osin tilanne ei muutu alkuperäisestä AMK-valintakokeesta.
Ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä, että hakijalla on todistusvalinnan rinnalla muitakin väyliä tulla valituksi tutkintoon johtavaan koulutukseen. Ammattikorkeakoulut käyttävät myös avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoja sisääntuloväylänä, kuten aiemmin on ilmoitettu.
Ammattikorkeakoulut ovat yhteistyössä kehittäneet digitaalista valintakoetta, joka auttaa poikkeustilanteissakin. Myös yliopistot hyödyntävät omissa valinnoissaan tätä järjestelmää.
Ammattikorkeakouluihin oli 1.4. päättyneessä yhteishaussa 92 000 hakijaa. Heistä 75 000 ilmoittautui yhteishaussa valintakokeeseen. Toisen vaiheen kokeeseen odotetaan kymmeniä tuhansia hakijoita.
Tarkemmat ohjeet kokeeseen liittyen julkaistaan Ammattikorkeakouluun.fi-sivustolla.
Ammattikorkeakoulut ovat päättäneet, että kevään toisen yhteishaun AMK-valintakoe järjestetään etäkokeena poikkeusolojen takia. Ammattikorkeakouluihin oli 1.4. päättyneessä yhteishaussa 92 000 hakijaa. Heistä 75 000 ilmoittautui yhteishaussa valintakokeeseen.
Päätöksen perustana on tahto olla vaarantamatta hakijoiden ja henkilökunnan sekä heidän läheistensä terveyttä. Koronaepidemian etenemisestä ei ole ennusteita, joten valintakokeen siirtämistä toiseen ajankohtaan turvallisesti toteutettavaksi ei voi ennakoida.
Valintakoe järjestetään kesäkuun alussa yhtenä myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Ammattikorkeakoulut ovat yhdessä kehittäneet opiskelijavalintoja useita vuosia, ja ammattikorkeakouluilla on kyvykkyys digitaalisen kokeen järjestämiseen myös etänä.
Ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä, että hakijalla on todistusvalinnan rinnalla muitakin väyliä tulla valituksi tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Ammattikorkeakoulut valitsevat noin puolet opiskelijoista todistusvalinnalla. Hakukohteen mukaan todistusvalinnalla täytetään 20-80 prosenttia aloituspaikoista. Todistusvalinnan laajentaminen ei olisi taannut hakijoiden yhdenvertaista kohtelua.
Hakeneiden joukossa oli 33 000 henkilöä, joiden todistusta ei voida pisteyttää samaan tapana kuin ylioppilastutkintojen tai 1.8.2015 jälkeen suoritettujen ammatillisten perustutkintojen todistuksia. Tähän joukkoon kuuluu henkilöitä, joilla on tuota vanhempi ammatillinen perustutkinto, opistoasteen tutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, ulkomailla suoritettu tutkinto tai suoritettu lukion oppimäärä ilman ylioppilastutkintoa.
Valintakokeiden muutos ei vaikuta opintojen aloittamisen aikaan eikä siten opiskelijoiden oikeuteen saada opintotukea.
Ammattikorkeakouluihin haettiin viimevuotista enemmän 1.4. päättyneessä kevään yhteishaussa. Sosiaali- ja terveysala piti paikkansa vetovoimaisimpana koulutusalana, mutta myös tekniikan alan koulutusten vetovoima kasvoi. Myös alle 21-vuotiaiden hakijoiden määrä kääntyi kasvuun.
Ammattikorkeakoulujen tutkinto-ohjelmiin oli kevään toisessa yhteishaussa yhteensä 92 000 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 75 000. Hakijamäärä kasvoi edellisvuodesta 7 000 hakijalla eli 8 prosenttia. Kasvu oli erityisen suurta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa, joihin hakijamäärä kasvoivat 39 prosenttia eli yli 10 000 hakijaan.
Ammattikorkeakouluilla oli yhteishaussa haussa 24 600 aloituspaikkaa. Korkeakouluihin haki kaikkiaan 151 700 hakijaa.
Hakijoista 75 prosenttia oli hakumenettelyssä ensikertalaisena kohdeltavia. Heillä ei siis ole korkeakoulututkintoa tai voimassa olevaa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta ja heillä ei ole ollut tällaista opiskeluoikeutta aiemmin.
–Hakijoiden lisääntynyt kiinnostus kertoo ihmisten tulevaisuuden uskosta. Korkeakoulutus on parasta turvaa muuttuvassa maailmassa ja työmarkkinoilla, kommentoi Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.
Hakijoista 61 prosenttia oli naisia. Sukupuolijakauma ei muuttunut. Ammattikorkeakoulujen koulutusalat ovat jakautuneet voimakkaasti miesvaltaisiin tekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutuksiin (71 % miehiä) ja naisvaltaisiin sosiaali- ja terveysaloihin (82 %).
Vetovoimaisin oli Laurea-ammattikorkeakoulu, johon oli 6,3 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Hakijamääräänsä eniten sekä suhteellisesti että määrällisesti nosti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, joka kasvatti hakijamääräänsä 42 prosenttia. Hakijamäärältä suosituin ammattikorkeakoulu haussa oli Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Sosiaali- ja terveysala vetovoimaisin, myös tekniikan hakijamäärät kasvussa
Ammattikorkeakoulujen vetovoimaisin koulutusala oli edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysala, johon haki yhteensä 41 000 hakijaa. Suosituimpiin aloihin kuuluivat muun muassa terveysalan erikoisalojen koulutukset: ensihoitaja, kätilö ja terveydenhoitaja, fysioterapeutti ja sosionomit.
– On positiivista, että sosiaali- ja terveysalaan kohdistuvat haasteet eivät vaikuta alan vetovoimaan. Sosiaali- ja terveysala tarvitsee tulevaisuudessakin osaavia ja motivoituneita työntekijöitä, jotka vastaavat omalta osaltaan tulevaisuuden muutostarpeisiin, toteaa Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén Savonia-ammattikorkeakoulusta.
Myös ammattikorkeakoulujen muiden suurten alojen, eli tekniikan ja liiketalouden, hakijamäärät kasvoivat. Liiketalouden koulutusohjelmiin haki 24 000 hakijaa ja tekniikan koulutuksiin 18 500 hakijaa. Erityisen positiivista on tekniikan koulutusten hakijamäärien kasvu, sillä alan vetovoima on ollut laskusuunnassa viime vuosina. Tekniikan koulutusten hakijamäärä kasvoi yli 3000 hakijalla.
Nuorten hakijoiden määrä kasvanut edellisvuodesta
Kevään haussa erityisesti nuorten, alle 21-vuotiaiden, hakijoiden määrä kasvoi ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa 300 hakijalla edellisvuoteen verrattuna. Nuorten hakijoiden määrä on ollut ammattikorkeakouluissa laskussa aiempina vuosina.
– On hienoa nähdä, että ammattikorkeakoulujen tiivistynyt yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa on johtamassa nopeampaan hakeutumiseen korkeakoulutukseen. Suunta tukee kansallista tavoitetta saada korkeakoulutettuja aiempaa nuorempina työelämään, kommentoi Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hakeneista ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli 53 prosenttia ja lukiotaustaisia 57 prosenttia. Aiempi korkeakoulututkinto oli 9 prosentilla hakijoista. Ensisijaisissa hakijoissa selkeä enemmistö on kuitenkin ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden hakijoiden määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla.
Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan hakeneista valtaosalla on taustalla aikaisempi korkeakoulututkinto.
Ulkomaalaisten hakijoiden määrä kasvoi englanninkielisissä koulutuksissa
Korkeakoulujen kevään yhteishaku jakautui tänä vuonna kahteen erilliseen hakuun, joista tammikuussa järjestetyssä ensimmäisessä haussa haettavana olivat vieraskieliset koulutukset. Ammattikorkeakoulujen englanninkielisiin koulutusohjelmiin oli kevään 2020 yhteishaussa noin 11 000 hakijaa, joista ulkomaalaisia hakijoita oli noin 7 000. Ulkomaalaisten hakijoiden määrä vieraskielisissä ohjelmissa kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 2 000 hakijalla. Ammattikorkeakouluilla oli kevään ensimmäisessä yhteishaussa avoinna 3 183 aloituspaikkaa tutkintokoulutukseen.
– Ammattikorkeakoulut ovat erittäin tyytyväisiä ulkomaalaisten hakijoiden määrän kehitykseen. Suomessa halutaan panostaa työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon ja tämä tulos kertoo ammattikorkeakoulujen onnistuneesta panostamisesta hyvään tavoitteeseen, kommentoi Arenen kansainvälisyysvaliokunnan puheenjohtaja, Centria-ammattikorkeakoulun rehtori Kari Ristimäki.
Ristimäki toivoo, että hakijoista mahdollisimman moni pääsee aloittamaan opintonsa ajallaan ensi syksynä koronaepidemiasta huolimatta.
Uutisen tiedot on kerätty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta 2.4. klo 11.00.
